Pehmeä sahanpuru ei syö renkaita niin kuin terävä sepeli. Kuva: Timo Villanen
Sahanpuru torjuu liukkautta hiekan tapaan – kokeilussa hyviä tuloksia
Hiekoitussepelistä on tullut murheenkryyni eikä suolauskaan ole aina hyvä vaihtoehto. Sahanpuru voisi olla.Tilaajalle
Sahanpuru toimii jäällä kuin hiekka - ellei jopa paremmin. Ajatus sahanpurusta liukkauden torjunnassa on itänyt Olavi Penttisellä pitkään. Kuva: Timo VillanenSepeli on liukkauden torjunnassa monin tavoin ongelmallista. Se jauhaa renkaista mikrokumia ja -muovia sekä pilaa jauhautuessaan ilmanlaatua.
Kaavilainen Olavi Penttinen on kehittänyt sahanpurusta vaihtoehtoa sepelille. Sahanpuru on yllättävän hyvää lisäämään pitoa jäällä.
”Ajatus sahanpurusta on itänyt mielessäni pitkään. Huomasin, että kun halkoliiterin edessä sahattiin klapeja, sahajauho tarttui kiinni jäähän ja muodosti nahkean pinnan.”
Sama ilmiö esiintyi myös jääkuutioissa, joita säilytettiin Penttisen lapsuudessa sahajauhoissa maitotonkkien jäähdyttämiseen. Jään pinnassa oli aina tiukkaan tarttunutta sahajauhoa.
Sysäys idean kehittelyyn syntyi, kun mediassa etsittiin vielä muutama vuosi sitten käyttöä sahanpurulle.
”Tein omakustanteisesti kokeita kahtena vuonna. Otin avuksi urakoitsijan, ja kokeilimme hallissa erilaisia sekoituksia. Urakoitsija levitti purun, ja tulokset olivat hyviä. Viime talvena sahajauhoa kokeiltiin Väyläviraston kanssa.”
Kevyen liikenteen väylillä sahanpurun tarttuvuus oli hyvä, mutta jos maantiellä ajoi isoja autoja pian levityksen jälkeen, osa purusta ehti lentää ilmavirrassa pois. Myös levitysajoneuvon ilmavirrasta oli haittaa.
Näitä ongelmia voisi Penttisen mukaan ehkäistä levittämällä sahajauhon yöllä sekä asentamalla levittimeen tuulenohjaimet. Käytännössä helpoin ratkaisu olisi lisätä sahajauhoon suolaliuosta, joka lisäisi sen painoa.
Destian kunnossapidon kehittämispäällikkö Oiva Huuskonen toteaa, että sahanpuru sopii sinänsä liukkauden torjuntaan korvaamaan hiekkaa, mutta muutama käytännön asia estää laajan hyödyntämisen. Destia tutki asiaa kokein Väyläviraston pyynnöstä.
”Ongelmaksi muodostuvat purun saatavuus ja hinta, koska purua käytetään nyt enenevässä määrin energiaksi. Hiekoituksen työnopeuksilla sahanpurun levittäminen ei ole hallittua, vaan osa purusta kulkeutuu ajoradan ulkopuolelle ilmavirtauksen mukana. Sahanpuru vaatii myös huomattavasti hiekkaa enemmän varastotilaa”, Huuskonen tiivistää tulokset.
Tutkimusraportin mukaan sahanpurun haittana oli sen kantautuminen sisätiloihin. Sen sijaan ulkona levitetyn purun tuoksu koettiin miellyttäväksi.
”Jos joku taho kiinnostuu, annan kaiken neuvon ja tuen.” Olavi Penttinen
Vaikka Penttisen mukaan sahanpurun hinta on noussut kolmen euron kuutiohinnasta 15 euroon, kustannussäästö kalliosta louhittavaan murskeeseen verrattuna olisi edelleen suuri. Etuna on myös se, että murskeautot sopisivat purun levittämiseen sellaisenaan.
Penttinen toivoo ideansa leviämistä laajaan käyttöön.
”Jos joku taho kiinnostuu, annan kaiken neuvon ja tuen.”
Penttisen hanketta seurannut Helsingin yliopiston ilma- ja ympäristökemian dosentti Raimo Timonen on kiinnostunut tukemaan ideaa sen hyvien puolien vuoksi.
”Sahanpuru ei uppoa jäähän niin kuin murske, joten sen toimivuus muuttuvissa keleissä on pitempiaikainen. Sahanpuru ei lisää läheskään samalla tavoin mikromuovin määrää kuin murske. Lisäksi sitä ei tarvitse keväällä poistaa yhtä tehokkaasti kuin sepeliä, kun puupöly ei säily pitkään teiden varsilla.”
”Sen sijaan huonona puolena olisi suolan lisäys puruun. Se voi lisätä paljon käytettynä pohjavesien klorideja, mutta tällainen suola on kyllä korvattavissa. Lisäksi suolat lisäävät myös autojen korroosiota”, Timonen huomauttaa.
Väyläviraston raportti Sahanpurun käyttö maanteiden liukkaudentorjunnassa
Väinö Savolaisen kuvaama video Olavi Penttisen ideasta.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
