EU:n lainsäädäntö hankaloittaa vapaiden hiilimarkkinoiden kehittymistä: Tällä hetkellä valtiolla on etuajo-oikeus hiilinieluihin
Yritykset eivät voi kumota omia päästöjään ostamalla metsänomistajilta hiilinieluja, sillä ne kuuluvat EU-lainsäädännön perusteella lähtökohtaisesti valtion hiilitaseeseen.Tilaajalle
Jäsenmaiden hiilinielutavoitteet on asetettu EU:n lulucf-asetuksessa, minkä vuoksi myös vastuu nettohiilinielujen laskennasta kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle. Kuva: Sanne KatainenMaa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön viime viikolla julkaisema vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas herätti MTK:ssa huolen siitä, että metsänomistajien oikeuksia tienata hiilensidonnalla rajoitetaan.
Ympäristöministeriön erityisasiantuntijan Ville Laasosen mukaan oppaan tavoitteena ei ole jarruttaa vaan päinvastoin edistää kotimaisia hiilimarkkinoita luomalla alalle yhteiset pelisäännöt.
Vapaiden markkinoiden kehittymistä hankaloittaa kuitenkin nykyinen EU-lainsäädäntö, jonka mukaan kaikki maankäyttösektorin ilmastotoimet lasketaan valtion hiilitaseeseen. Ministeriöiden viime syyskuussa päättyneen selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei toistaiseksi mahdollista Suomen hiilitaseeseen kansallisia mukautuksia.
"Tällä hetkellä ainoa mahdollisuus suomalaisia maankäyttösektorin ilmastoyksiköitä myyville yrityksille on myydä yksiköitä ilmastotukiväittämällä. Ilmastotukiväittämät soveltuvat suomalaisille yrityksille hyvin”, Laasonen sanoo.
Jos siis yritys ostaa hiilikompensaatiota myyvältä toiselta yritykseltä valtion taseeseen laskettavia ilmastoyksiköitä, sen tulee kertoa läpinäkyvästi tukevansa Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta eikä väittää kumoavansa omia päästöjään.
”Yritysten päästöt lasketaan valtiolle ja kun niiden vähentämiseksi tehdään ilmastotoimia, nekin lasketaan valtiolle. Suomessa on kunnianhimoiset tavoitteet. Toivomme, että myös yritykset voivat rahoittaa toimenpiteitä.”
Oppaassa kotimaisen hiilikaupan tuotteeksi on määritelty kansainväliset minimikriteerit täyttävä hiilidioksidiekvivalenttitonnin ilmastoyksikkö, joka joko vähentää päästöjä tai kasvattaa hiilinieluja.
MTK:n huolena on, että EU-lainsäädäntö karkottaa hiilimarkkinoilta kansainväliset toimijat, jolloin menetetään myös liiketoiminnan vientimahdollisuudet, eurot ja niiden tuottamat nielujen lisäykset.
Laasosen mukaan tilanne muuttuu haastavaksi, jos toimijan lupaamat ilmastotoimet jäisivätkin tekemättä.
”Jos valtion taseesta poistettaisiin ilmastoyksiköitä, mutta ne eivät toteudukaan tai ole lisäisiä tai pysyviä, täytyy valtion tehdä muita toimia vähennettyjen yksiköiden saavuttamiseksi”, Laasonen sanoo.
”On yksinkertaistavaa sanoa, että poistakaa (hiilinieluja) taseesta. Se ei ole niin helppoa.”
Jäsenmaiden hiilinielutavoitteet on asetettu EU:n lulucf-asetuksessa, minkä vuoksi myös vastuu nettohiilinielujen laskennasta kuuluu lähtökohtaisesti valtiolle. EU:n lisäksi Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet valtiot raportoivat päästönsä ja hiilinielunsa YK:lle.
Laasosen mukaan hiilimarkkinoiden opas on askel siihen suuntaan, että ilmastoyksiköille saadaan yhtenäiset kriteerit. Näin markkina voisi kehittyä ja myös kansallisia mukautuksia valtion taseesta olisi mahdollista tapauskohtaisesti harkita.
Laasonen huomauttaa, että jotkut vapaaehtoiset ilmastotoimet, kuten osa teknisistä hiilenpoistumista, on kansallisten laskelmien ulkopuolella. Tällaiset toimenpiteet yritykset voivat laskea mukaan omaan hiilineutraaliustavoitteeseensa.
”On yksinkertaistavaa sanoa, että poistakaa (hiilinieluja) taseesta. Se ei ole niin helppoa.”
EU:n tavoitteena on luoda hiilenpoistumien sisäiset markinnat vuoteen 2030 mennessä.
Vapaaehtoista hiilensidontaa edistävä Hiilensidonta ry on vaatinut seuraavalta hallitukselta nopeita toimia kaksoislaskennan ongelman ratkaisemiseksi esimerkiksi vapaaehtoisten kompensaatioiden rekisterillä.
Kaksinkertainen hyväksiluku tarkoittaa tilannetta, jossa sekä päästöjä kompensoiva yritys että valtio, jonka alueella kompensointi tapahtuu, laskevat vähennyksen hyväkseen.
Laasosen mukaan ensin on parannettava kotimaisten hiilensidontahankkeiden luotettavuutta ja toimivuutta. Vasta sen jälkeen voidaan puuttua kaksoislaskentaan.
Tällä hetkellä ympäristöministeriö keskittyy komission ehdotukseen hiilenpoistojen sertifioinnin asetuksesta, joka on Laasosen mukaan vielä paikoin epäselvä. EU:n tavoitteena on varmistaa hiilenpoistumien korkea laatu EU:ssa ja luoda hiilenpoistumien sisäiset markinnat vuoteen 2030 mennessä.
”Sitä kautta voi tulla vapaaehtoinen hiilenpoistumien sertifiointijärjestelmä, jolloin rekisteri on Suomessakin mahdollinen. Ehdotuksessa sanotaan, että yritykset voivat käyttää sertifikaatteja ja ne voidaan laskea valtion tavoitteeseen. On vielä hieman epäselvää, mihin näitä yksiköitä tullaan käyttämään ja mistä raha tulee.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
