Poronhoitoalueella on ammuttu tänä vuonna 50 sutta ja kolme ahmaa

Ahma oli ylivoimaisesti suurin porovahinkojen aiheuttaja. Koko Lapin alueella kirjattiin vuonna 2022 noin 2 500 ahman tappamaa poroa, mikä oli pitkän ajan ennätys. Susi puolestaan tappoi viime vuonna noin 1 300 poroa. Yhteensä kaikki kaikki suurpedot tappoivat noin 5 500 poroa. Määrät vaihtelevat muutamilla yksilöillä eri lähteiden mukaan.

Tänä vuonna vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla susia on ammuttu poronhoitoalueella 50 kappaletta. Ahmoja on saatu saaliiksi vain kolme.

Ahman osalta määrään vaikuttaa se, että metsästys on käytännössä estynyt täysin pahimmilla vahinkoalueilla, jotka ovat Natura-alueita. Lisäksi monet paliskunnat sijaitsevat kansallispuistoissa, joihin ahmojen poistamiselle ei voida myöntää poikkeuslupia. Niinpä ahmojen poikkeuslupia on ollut käytössä vain neljä.

Suden osalta myönnetty kalenterivuoden 2023 aikana tähän mennessä yhteensä 64:lla päätöksellä lupia 138 sudelle.

”Määrä johtuu siitä, että samoille alueille myönnettyjen useampien peräkkäisten poikkeuslupien myötä myönnettyjen määrä kumuloituu. Vahinkoperusteisten poikkeuslupien voimassaoloajat on enintään 21 vuorokautta”, selittää erikoissuunnittelija Harri Norberg Suomen riistakeskuksesta ja muistuttaa, että kuluva metsästysvuosi, joka on alkanut 1. elokuuta, ei ole vielä virallisesti päättynyt.

Suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat kasvusuunnassa kantojen kasvamisen myötä.

”Susien aiheuttamiksi kirjatut vahingot olivat vuosina 2021 ja 2022 suuremmat kuin kertaakaan aiemmin 1970-luvulla alkaneena ajanjaksona, jona todettuja vahinkoja on kattavammin kirjattu”, kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen tutkijat Ilpo Kojola ja Samuli Heikkinen Poromies-lehdessä.

Vuonna 2022 suurpedot tekivät vahinkoa porotaloudelle yli kymmenen miljoonan euron edestä. Tämä on merkittävää, sillä petovahingoille on tällä hetkellä määritelty EU:ssa kymmenen miljoonan euron korvauskatto.

Poronhoitoalueella oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan maaliskuussa 2023 yksi rajalauma. Susi on poronhoitoalueella EU:n luontodirektiivin liitteessä V, mikä tarkoittaa, että sitä voidaan lähtökohtaisesti metsästää. Muualla Suomessa susi on liitteessä IV eli tiukasti suojeltu.