Tapaamisessa keskusteltiin muun muassa Puolan tammikuussa alkavan puheenjohtajakauden painopisteistä. Kuva: FRANCOIS LENOIR
Puolan puheenjohtajakausi EU:ssa edistää maatalousasioita, arvioi Sari Essayah – metsätalouteen löytynyt lisää ymmärrystä EU-maista
Maatalousneuvosto käsitteli kokouksessaan muun muassa Puolan puheenjohtajakauden vaikutusta maa- ja metsätalouden linjauksiin. Brysselissä puhuttiin myös Mercosur-vapaakauppasopimuksesta.Tilaajalle
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) osallistui EU:n maatalousministerien tapaamiseen Brysselissä. Kuva: FRANCOIS LENOIREU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maat saavuttivat sovun vapaakaupasta. Sen toteutuminen vaatii määräenemmistön eli 65 prosenttia jäsenmaista, joissa asuu vähintään 55 prosenttia EU-maiden asukkaista.
Sopimuksen estämiseen tarvitaan 35 prosenttia jäsenmaista. Riittävän suuri vähemmistö saattaa jo olla kasassa, arvioi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
”Ranska on ilmoittanut jo oikein julkisesti, että ei ole tästä asiasta tyytyväinen”, Essayah sanoo. Ranskan lisäksi huhujen mukaan Itävalta, Puola, Hollanti ja Italia saattavat vastustaa kauppasopimusta.
”Siinä voi aika pitkä tie olla edessä.”
EU:n maatalousministerit olivat alkuviikosta koolla Brysselissä. Tapaamisessa saatiin esimakua tammikuussa EU:n neuvoston puheenjohtajakautensa aloittavan Puolan painopisteistä.
”Puolan pääministeri kertoo ensi viikolla puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, mutta esillä olleita asioita ovat turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus”, Essayah sanoo.
Hänen mukaansa Puolan puheenjohtajuuskaudella tulee olemaan paljon yhtymäkohtia varautumisen osalta esimerkiksi Sauli Niinistön turvallisuusraporttiin.
Suurena maatalousmaana Puola haluaa edistää maatalousasioita, Essayah arvioi.
”Olen toiveikas, että myöskin maatalouden ohjelma tulisi olemaan vahva. Ja että se painottuu myös turvallisuusajattelussa, että maatalous nähdään osana turvallisuutta.”
Vaikuttaa siltä, että edistystä voisi olla luvassa ainakin uusien genomitekniikoiden (NGT) kanssa. Suomi kuuluu niihin maihin, jotka haluaisivat vapauttaa tavanomaisia kasveja vastaavat NGT-kasvit muuntogeenisiä kasveja koskevan lainsäädännön vaatimuksista.
Genomitekniikalla voi parantaa kasvien kestävyyttä ilmastonmuutosta ja tuholaisia vastaan sekä saada suurempaa satoa.
”Hyvin pitkälti ne entiset haasteet ovat siinä jäljellä.”
Biotaloutta koskevia keskusteluja Essayah kehuu hyviksi.
”Nostin meidän omana asiana vielä biokaasu- ja ravinnekeräyksen”, Essayah sanoo.
”Suomi sai oikein suitsutustakin siinä, että Suomi on tehnyt biotalouden esille nostamiseen johdonmukaisesti koko ajan töitä.”
Essayah arvioi, että biotalouden tärkeys alkaa nyt avautua niillekin jäsenmaille, joille metsätalous ei ole yhtä tärkeää kuin esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille.
”Nyt se ymmärretään laajasti, että se on todellakin EU-kasvun ja erilaisten uusien tuotteiden näkökulmasta hyvin tärkeä.”
Maatalousneuvosto käsitteli myös metsien monitorointiasetusta.
”Siinä oli aika lailla kriittisiä äänenpainoja, omani mukaan lukien”, Essayah kertoo.
”Hirveästi ei ole tapahtunut edistymistä. Oikeastaan hyvin pitkälti ne entiset haasteet ovat siinä jäljellä.”
Essayah kuitenkin uskoo, että maatalouskomissaari Christophe Hansen ja ympäristökomissaari Jessika Roswall pystyvät tekemään edellistä komissiota paremmin yhteistyötä keskenään.
”Neuvostossa tuli sellaistenkin maiden suusta, joilla ei ole metsää, ymmärrys siihen, että jos jotkin maat ovat jo asian hyvin hoitaneet ja heillä on järjestelmät paikallaan, niin miksi lähteä tekemään mitään tuplana.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
