MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen mukaan puumarkkinoiden kehitys on johdettua kysyntää lopputuotemarkkinoista. Kuva: Jarkko Sirkiä
Puukauppa pysynyt vilkkaana koko vuoden: Tässä maakunnassa Venäjän tuonnin päättyminen on nostanut koivukuidun hintaa eniten
Puun alueellisiin hintaeroihin voivat vaikuttaa mahdolliset tuotannon rajoitukset tai uudet investoinnit eri maakunnissa.Tilaajalle
Alueelliset investoinnit ja odotukset vaikuttavat muun muassa koivukuidun hinnan kohoamiseen. Kuva: Kimmo HaimiKorkeat myyntihinnat ovat pitäneet puukaupan vilkkaana koko kuluneen vuoden ajan. Toukokuusta lähtien puun hinta on pysytellyt ennätyksellisissä lukemissa.
Puutavaralajeista koivukuitu on korkeammalla tasolla reaalisesti kuin koskaan aiemmin. Reaalihinnalla tarkoitetaan hintaa, josta on poistettu inflaation vaikutus.
Myös tukkipuun reaaliset kantohinnat ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan olleet nykytasolla edellisen kerran vuosina 2007 ja 2008. Kuusi- ja mäntytukki ovat vuosien saatossa kallistuneet noin 30 eurolla kuutiolta ja koivutukki reilulla 20 eurolla kuutiolta.
Vertaillessa Luken puunhintatilastoja vuosilta 2023–2025 esimerkiksi Lapin alue on ollut viime vuosina prosentuaalisesti suurin hintanousija. Tämä johtuu myös osin siitä, että alueen hintataso on yleisesti muuta maata alhaisempi.
Koivukuidun hinta uudistushakkuilla oli vuoden 2023 alussa alueella 20,29 euroa kuutiolta, mutta toukokuussa 2025 hinta oli kivunnut jopa 35 euroon.
Harvennushakkuilla Lapin koivukuitu on samalla aikavälillä kivunnut alle 20 euron kuutiohinnasta (18,49 euroa) jopa 30,06 euroon.
Myös mänty- ja kuusitukista maksettava hinta on Lapin alueella kirinyt lähemmäs valtakunnallista tasoa. Vuoden 2023 Lapin päätehakkuun mänty- ja kuusitukkihintojen jäädessä selvästi muuta maata matalammalle tasolle, reiluun 60 euroon, rikkoi hinta tänä keväänä jo 80 euron rajan.
Hyvää ja nousujohteista hintaa niin tukista kuin kuidusta on maksettu viime vuosina Etelä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kymi-Savon alueella. Etelä-Savossa vaikutusta on alan teollisuudella, ja alueen työllisistä lähes kolmannes työskentelee metsäteollisuuden piirissä.
Hinnat ovat korkeat, mutta MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen toppuuttelee kuitenkin puhumaan ennätyksellisyydestä varauksella.
”En käyttäisi termiä ennätykselliset. Siihen on analyyttiset perustelut. On totta, että puun hinnat ovat nousseet, mutta niiden ei voi sanoa olevan ennätykselliset kaikilta osin.”
Syynä koivukuidun korkealle hinnalle on Karttusen mukaan Venäjän puun tuonnin loppuminen Ukrainan sodan alettua. Venäjältä tuotava puu on ollut erityisesti koivukuitua.
”Huomataan, että markkinat ovat toimineet loogisesti ja markkinaehtoisesti, eli kovempi koivukuidun ja puun kysyntä on nostanut hintoja. Niin markkinat toimivat markkinoiden ehdoilla. Vuosikymmeniä oli toisin eli kotimaan kuitupuun hinta ei noussut, sillä puun hintojen nousua hillittiin tuomalla puuta Venäjältä.”
”En käyttäisi termiä ennätykselliset. Siihen on analyyttiset perustelut. On totta, että puun hinnat ovat nousseet, mutta niiden ei voi sanoa olevan ennätykselliset kaikilta osin.”
Alueellisiin hintoihin voivat vaikuttaa mahdolliset tuotannon rajoitukset tai uudet investoinnit. Esimerkiksi juuri Lapin ja Pohjois-Suomen kovempaa nousua selittävät Karttusen mukaan alueen tuotantopanostukset Kemin ja Oulun kuiduttavaan teollisuuteen sekä mekaaniseen puunjalostukseen.
Suunnitellut investoinnit nostavat odotuksia, ja esimerkiksi Stora Enso kaavailee Imatralle uutta sahaa.
Välittömästi suunnitelmat ja niiden vaikutukset alueelle eivät näy, sillä uusien laitosten rakentamisprojektit ovat vuosien mittaisia.
”Lähiaikoina vaikuttaa eniten se, miten talous kehittyy ja tuotannon tasoja aletaan nostaa. Tuotantokapasiteetti on ollut vajaakäytöllä sekä kuiduttavassa että mekaanisessa metsäteollisuudessa. Tänä vuonna määrät ovat lähteneet nousuun”, Karttunen toteaa.
Syksyllä 2023 kysyntä metsäteollisuustuotteiden keskeisillä markkina-alueilla heikentyi selvästi. Samalla myös vuoden huippuhinnat notkahtivat hetkellisesti.
Luken mukaan vaikuttimina olivat tuolloin korkeiksi nousseet hinnat, jotka sukelsivat muun muassa rakennusalaa rokottaneen inflaation, korkeiden korkojen ja yleisen epävarmuuden takia.
Notkahduksen jälkeinen nousu kiihtyi vuoden 2024 aikana, ja Luken mukaan kaikkien puutavaralajien reaaliset hinnat nousivat vuoden aikana huomattavan paljon.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteiden mukaan puun hinnat säilyvät korkealla tasolla.
Karttusen mukaan näköpiirissä ei ole tällä hetkellä mitään oleellista, joka voisi vuoden 2023 kaltaisella tavalla vaikuttaa puun hintojen dramaattiseen laskuun.
”Päinvastoin. Yleinen epävarmuus ja Trumpin tulliuhka ovat ainoita, joilla on ollut maailman talouskasvua hidastavaa vaikutusta ja maailman kauppavirrat ovat olleet herkässä tilassa.”
Toisaalta inflaatio on helpottanut, korot laskeneet ja kauppasopuakin tilapäisesti löytynyt. Myös talouden indikaattorit ovat kasvusuunnassa.
”Toisaalta Lähi-idän ja Ukrainan tilanne on arvaamaton ja voi eskaloitua.”
Hintakiehunnasta huolimatta puumarkkinoilla vallitsevat vakaat näkymät.
”Sekä metsänomistajien että teollisuuden etu on se, että puumarkkinoilla valitsee tasapaino ja hyvät näkymät. Tällöin puumarkkinat toimivat markkinaehtoisesti”, Karttunen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteiden mukaan puun hinnat säilyvät korkealla tasolla. Hintojen säilymistä ja nousua tukevat myös talouden orastava nousu, joka nostaa tuotantomääriä ja lopputuotteiden hintoja.
”Puumarkkinoiden kehitys on johdettua kysyntää lopputuotemarkkinoista. Viime vuosina tosin määräävänä tekijänä on ollut enemmän kysynnän ja tarjonnan epäsuhta äkillisen tuontipuun romahduksen myötä. Tilanne on kuitenkin pystytty pitämään kohtuullisesti hallinnassa”, Karttunen arvioi.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
