• Ministerit: Hiilinieluja on vahvistettava kiireellisesti ‒ ratkaisuja tilanteeseen on useita

    Jatkossa tärkeää on valjastaa markkinamekanismit tukemaan hiilensidontaa.
    Hiilinielujen kasvattamiseen löytyy hyvin erilaisia keinoja, todettiin metsäalan pyöreän pöydän keskusteluissa.
    Hiilinielujen kasvattamiseen löytyy hyvin erilaisia keinoja, todettiin metsäalan pyöreän pöydän keskusteluissa.  Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Metsäpolitiikka
    2.3.202316:19
    Jarmo Palokallio

    Metsän hiilinielujen kasvattamisella on kiire, todettiin tänään käydyissä metsäalan pyöreän pöydän neuvotteluissa. Tilaisuuden kokoonkutsujina olivat ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).

    Keskusteluissa nousi esiin, että toimia hiilinielujen vahvistamiseksi tarvitaan kiireellisesti. Samalla selvisi, että hiilen nettonielua voidaan kasvattaa hyvin erilaisilla toimilla.

    ”Keskustelussa kävi ilmi, että eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja on. Kaikkien näkökulmien yhteensovittaminen ei ole helppo tehtävä, mutta siihen on silti seuraavankin hallituksen tartuttava aktiivisesti”, summasi Kurvinen.

    Keskustelussa korostui, että metsät ovat merkittävä osa Suomen taloutta ja biopohjaiset tuotteet tärkeä osa ilmastokriisin ratkaisua.

    Keskeisinä toimina pidettiin muun muassa puutuotteiden jalostusarvon nostamista ja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostamista. Myös teknologisten nielujen rooli nousi esiin.

    Osa keskustelijoista piti tärkeänä metsien kasvun lisäämistä ja metsien terveyden ylläpitämistä. Toisaalta kaivattiin myös hakkuutasojen rajoittamista luonnon ja ilmaston kannalta kestäviksi.

    ”Jotta suomalaiset innovatiiviset puupohjaiset ratkaisut menestyvät maailmalla, meidän on yhdessä varmistettava, että myös puuntuotanto on sopusoinnussa metsiemme hiilinielun ja metsäluonnon kanssa”, painotti Ohisalo.

    Maaperäpäästöjen vähentämistä jatkuvan kasvatuksen avulla suometsissä pidettiin olennaisena osana maankäyttösektorin ilmastotyötä. Metsänomistajien neuvontaan nielujen vahvistamiseksi ja kasvun lisäämiseksi tulee panostaa vastedeskin.

    Jatkossa tärkeään rooliin nousee myös hiilen hinnoittelu ja markkinamekanismien valjastaminen tukemaan hiilensidontaa.

    Keskustelun alustajat tulivat maa- ja metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsäbiotalouden tiedepaneelilta ja Ilmastopaneelilta.

    Lisää aiheesta
    • Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei ole valmis sellaiseen sopeutustahtiin, jossa lähdettäisiin leikkaamaan koulutuksesta tai sosiaaliturvasta.

      Politiikka | Ohisalo vaatii metsien hakkuiden vähentämistä – antaa huutia Orpon hakkuupuheille

    • Metsien kasvun hidastuminen on alkanut yhtä aikaa Suomen lisäksi muun muassa Ruotsissa. Syiden selvittäminen edellytää lisää tutkimusyhteistyötä.

      Metsä | Tieteeseen vedotaan valikoidusti

    • Joulukuussa ehdittiin jo uutisoida metsien kääntyneen hiilinielusta päästölähteeksi. Vielä ei näin käynyt, vaikka nielu pieneni.

      Metsänhoito | Professori: Suomen metsät painuvat ennen pitkää hiilinielusta päästölähteeksi – ”Ilmastoneutraaliutta ei kannattaisi rakentaa metsien varaan”

      Tilaajalle
    • Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana syyskuussa 2022 aloittanut Paula Lehtomäki vieraili keskiviikkona MT:n suorassa lähetyksessä.

      Metsäteollisuus | Jämäkämpää EU-vaikuttamista ja kestävää metsätaloutta: Nämä ovat Metsäteollisuus ry:n tavoitteet seuraavalle hallituskaudelle

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 6

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin