Puunkorjuun kustannukset kasvoivat yli neljänneksellä normivuodesta – yksi kulu lähes tuplaantui
Alalla oltaisiin silti valmiita investoimaan, koska töitä riittää. Pullonkaulana on työntekijöiden saatavuus.Tilaajalle
Konekustannusten nousuun on monta syytä, mutta eniten viime vuosina on vaikuttanut polttoaineiden kallistuminen. Kuva: Jouni PorsangerMetsäalan konekustannukset ovat kasvaneet edelleen ripeästi. Puunkorjuun urakoinnin kustannukset olivat helmikuussa 12,5 prosenttia suuremmat kuin vuosi sitten.
Kun kuluja verrataan vuoteen 2020, Tilastokeskuksen indeksin mukaan puunkorjuun kustannukset ovat nousseet noin 26 prosenttia.
Polttoaineiden hinnan viimeaikainen lasku on auttanut tilanteessa aavistuksen.
Koneyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Matti Peltola pitää alan tilannetta haastavana.
”Kustannusten nousu ja inflaatio ovat kovia. Alalle on iso haaste huomioida nousseet kustannukset asiakashinnoissa.”
Polttoaineiden lisäksi lähes kaikki muutkin kustannukset ovat nousseet paljon – eniten korkokulut.
”Korkokustannukset ovat lähes tuplaantuneet helmikuusta 2022”, Peltola kertoo.
Korkokustannusten pisteluku nousi vuodessa 103:sta 293:een. Korkokulut eivät silti juurikaan heiluttele kokonaisindeksiä, sillä niiden painoarvo ei ole siinä kovin suuri.
Myös koneiden huollot ja korjaukset kallistuivat vuodentakaisesta yli 17 prosenttia. Koneiden hinnat nousivat helmikuusta helmikuuhun vajaat 13 prosenttia. Koneiden siirrot kallistuivat vajaat 6 prosenttia.
”Myönteistä oli, että biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen kiristäminen otettiin uudelleenharkintaan, eikä sitä saatettu hätiköidysti voimaan.”
Koneyrittäjien liitto ei ole tehnyt täsmällistä analyysiä kustannusten nousun vaikutuksesta jäsenyritystensä tuloksiin. Kustannuspaine vaihtelee yrityksittäin.
Kemijärveltä toimiva korjuuyrittäjä Kimmo Kulojärvi ei kehuskele yrityksensä tulosta, mutta hän kertoo saaneensa kohtuudella siirrettyä kohonneita kustannuksia asiakashintoihin.
”Asiakkaat ymmärtävät tilanteen”, hän sanoo.
Muutenkin Kulojärvi pitää markkinatilannetta hyvänä.
”Parempaan päin on menty koko ajan, kun Venäjän puun tuleminen tyrehtyi. Olemme ottaneet lisää väkeä töihin, ja ottaisimme vieläkin, jos tekijöitä vain löytyisi.”
Kulojärvi toivoo, että metsäkoneen kuljettajien koulutus saataisiin nykyistä käytännönläheisemmäksi.
”Opetussuunnitelmia pitäisi viilata ja lisätä käytännön harjoittelua. Opiskelijoilla on niin paljon muutakin, että käytännön harjoittelu jää vähäiseksi. Oppilaat ovat liian raakileita työelämään tullessaan.”
Vaikka yrittäjillä olisi halua kouluttaa kuljettajia, siihen ei Kulojärven mukaan ole taloudellisia resursseja.
”Oppilas varaa koneen harjoitteluajaksi, ja se aika on ammattilaiselta pois. Tällä alalla kun ei voi oppia vierellä.”
Pihtiputaalaisen Putaan MottiMestarit Oy:n toimitusjohtaja Pasi Mikkonen jakaa huolen henkilökunnan saatavuudesta.
”Vielä kolme vuotta sitten olin sitä mieltä, ettei meillä Keski-Suomessa tule ongelmaa työntekijöiden saamisessa, mutta kyllä siitä on tullut. Se on selkeä kasvun este.”
Töitä yrityksellä olisi niin paljon kuin pystyisi tekemään.
”Ihan täysillä kaikella kapasiteetilla mennään.”
Talouspuolella kustannustennousua on Mikkosen mukaan ollut hankala vyöryttää asiakkaille.
”Yrityksen viime vuoden tulos putoaa juuri noin kustannusten nousun verran, kun satunnaiseriä ei oteta huomioon.”
Konevalmistajilta Mikkonen sanoo kuulleensa, että hinnat tulevat vielä tästäkin nousemaan.
”Koronahäntä tulee vielä perässä. Ja se koskee kaikkia muitakin hankintoja.”
Yrittäjäliitossa on todettu sama.
”Kustannusinflaatiota on kirittänyt varaosa- ja komponenttipula, joka on lyönyt löylyä kustannuksiin”, Peltola sanoo.
Myös työvoimatilanne huolestuttaa liitossa.
”On haaste, miten saamme sekä uusia tekijöitä että ”paluumuuttajia”. Kuljettajia on valunut puunkorjuusta maarakennukseen, logistiikkaan ja kaivoksiin. Osa nuorista on muuttanut puolison työn takia toiselle puolelle Suomea”, Peltola pohtii.
”Mutta kyllä puut on toistaiseksi saatu korjattua. Paljon pelastettaisiin sillä, että töitä saataisiin tasattua, jotta niitä voitaisiin tehdä tasaisesti läpi vuoden.”
Suurin murros jäsenyrityksissä on ollut turvetta nostavilla.
”Alan pudotus on ollut valtava. Kun puhuttiin turpeen noston puolittamisesta, nyt ollaan jo kymmenesosassa takavuosiin nähden. Ja talousarviossa on edelleen varattuna 20 miljoonaa luopumistukea. Nähtäväksi jää, käytetäänkö se vai onko oikeudenmukainen siirtymä vain sanahelinää”, Peltola perää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
