Näin Suomi valmistautuu metsäpaloihin: Mökkijärvesi saatetaan varata lentokoneille

Vesilastinsa liekkien ylle pudottavien lentokoneiden näky on tuttu metsäpalouutisista ympäri maailmaa.

Suomella ei omia sammutuslentokoneita ole, mutta tarvittaessa niitä saataisiin apuun esimerkiksi Ruotsista, jossa on neljä EU:n pelastuspalvelumekanismiin kuuluvaa konetta.

Viime vuonna metsäpalojen lentotähystysten yhteydessä kartoitettiin, mistä paikoista Suomen sisävesistä lentokoneet voisivat ottaa sammutusvettä, jos niitä täällä tarvittaisiin.

Jotta sammutuslennot olisivat tehokkaita, vedenottopaikkoja pitää olla riittävän tiheässä, enintään 50 kilometrin päässä paloalueelta. Verkostosta saatiin varsin kattava, kertoo pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriöstä.

”Yli 200 vedenottopaikkaa on kartoitettu ja niistä on tehty ohjekortit. Ne on tarkoitus jakaa pelastuslaitoksille, jotka tarkistavat paikan päällä, että tiedot ovat oikein. Toivon mukaan tämän kesän jälkeen kortisto on sellaisessa kunnossa, että sitä voidaan käyttää.”

Kun lentäjillä on valmis ennakkotieto vedenottopaikoista, se sujuvoittaa sammutustyötä.

Metsäpalot pyritään havaitsemaan ajoissa tähystyslennoilla. Arkistokuva on Inarista palolentoreitiltä 26. Kuva: Pekka Fali

Sammutuslentokone vaatii laskeutumista, vedenottoa ja nousua varten kaksi kilometriä tilaa pituussuunnassa. Leveyttä vesialueella pitää olla vähintään 100 metriä ja syvyyttä kolme metriä.

Vesistön soveltuvuuteen vedenottopaikaksi vaikuttavat myös ympäröivän maaston korkeuserot ja esteet kuten mastot ja sähkölinjat.

Tiheäkään ranta-asutus ei sen sijaan estä vedenottoa. Pelastuslaitos joutuisi tositilanteessa varmistamaan, ettei veneilijöitä osu sammutuslentojen tielle.

”Käytännössä silloin olisi pelastuslaitoksen vene paikalla ja huolehtisi, että toiminnan aikana varoitettaisiin mahdollisia muita vesillä liikkujia.”

Lentokoneiden sijaan Suomella on omasta takaa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen helikoptereita sammutukseen.

Helikoptereilla ja lentokoneilla on omat roolinsa sammutuksessa. Euroopassa käytettävät lentokoneet voivat ottaa kerralla jopa 6 000 litraa ja Ruotsin kevyet Fireboss -koneet 3000 litraa vettä. Helikopterit ottavat tyypillisesti 850–2000 litraa vettä sammutussäkkiin. Lentokone levittää vettä laajemmalle alueelle kuin kopteri, mutta ei yhtä tarkasti.

”Helikopterilla voidaan esimerkiksi sammuttaa uusia pistemäisiä ja paikallisia, lentävistä kipinöistä lähteneitä palonalkuja.”

Sammutuslentokoneiden tarpeeseen voisi johtaa esimerkiksi yksittäinen, satojen hehtaarien metsäpalo tai tilanne, jossa useat pienemmät maastopalot kuormittavat pelastuslaitoksia.

”Kun toimintaa johtava pelastusviranomainen toteaa, että apua tarvitaan, kartoitetaan ensin koko valtakunnan omat resurssit. Jos ne eivät riitä, Suomi voi pyytää kansainvälistä apua.”

Lentokoneita voitaisiin kutsua apuun, jos Suomen oma sammutuskapasiteetti ei riittäisi. Kuva: Kari Salonen

Sisäministeriön avunpyyntöprosessin lisäksi tarvitaan myös ilmailuviranomaisten luvat ulkomailta saapuville lentokoneille. Koneiden saapuminen Suomeen kestäisi avunpyynnöstä alkaen joitakin tunteja. Ruotsin tukikohdasta sammutuslentokoneet ennättävät kolmen tunnin lentoajalla lähes koko Etelä-Suomeen.

Lentosammutusta harjoitellaan käytännössäkin. Ruotsin omia, Saabin valmistamia Fireboss -sammutuslentokoneita on vieraillut Jämijärvellä, jossa on koulutettu lentosammutuspäälliköitä.

”Suomalaiset pelastajat ovat myös käyneet kahtena vuonna Kreikassa ja Portugalissa auttamassa metsäpalojen sammutustoiminnassa. Sitäkin kautta kokemusta ja oppia lentosammutustoiminnasta on kertynyt.”