Asuminen oli ennen yhteisöllisempää. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Onko hyvän kodin oltava suuri ja kallis? Parempia ratkaisuja voi löytyä historiasta
Rakentamisessa olisi hyvä huomioida päästöjen lisäksi muitakin ulottuvuuksia. Positiivinen ilmapiiri ja menneisyyden ratkaisut voisivat auttaa eteenpäin.Tilaajalle
Puu-Käpylä on Raimo Pirhosen mukaan esimerkki kaavoituksesta, josta voitaisiin ammentaa inspiraatiota tulevaisuuden hankkeisiin. Kuva: Suvi JylhänlehtoHonkarakenteen hankekehityspäällikkö Raimo Pirhonen toivoo, että rakentamisesta käytäisiin keskustelua pitkäjänteisemmin.
”Rakentaminen on ollut Suomessa merkittävä osa kansantaloutta, työllisyyttä ja paikallista elinvoimaa. Samalla siihen liittyy vahva perinne, jota kannattaa arvostaa myös tulevaisuuden ratkaisuja etsittäessä”, Pirhonen aloittaa.
Pirhosen mukaan asumista olisi mielekästä tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Samalla voitaisiin pohtia millaiset asumisen ratkaisut ovat sekä laadukkaita että saavutettavia.
”Meillä on Suomessa totuttu korkeaan asumisen laatuun, mikä on hieno asia. Samalla olisi hyvä käydä keskustelua siitä, että hyvä koti ei aina tarkoita suurinta, kalleinta tai näyttävintä ratkaisua. Laadukas asuminen voi syntyä myös kohtuullisuudesta, toimivuudesta, hyvästä suunnittelusta ja viihtyisästä ympäristöstä”, Pirhonen toteaa.
Pirhosen mukaan keskeinen kysymys on se, miten mahdollisimman monelle voitaisiin tarjota mahdollisuus hyvään kotiin tilanteessa, jossa rakentamisen kustannukset ovat korkeat ja kotitalouksien taloudellinen liikkumavara ahtaalla.
Kehityspäällikön mukaan hankkeissa olisi hyvä päästä ratkaisuihin, joiden kustannustaso pysyy hallittavana ilman asumisen laadun heikentymistä. Käytettyjen materiaalien ei tarvitsisikaan perustua aina kalleimpiin vaihtoehtoihin tai sisustuksessa viimeisimpiin trendeihin.
”Hyvä esimerkki löytyy monista perinteisistä omakotialueista. Ne ovat selkeitä, toimivia ja tasapainoisesti rakennettuja, ja niiden arvostus on ajan myötä usein vain vahvistunut”, Pirhonen kuvailee.
”Hyvä esimerkki löytyy monista perinteisistä omakotialueista. Ne ovat selkeitä, toimivia ja tasapainoisesti rakennettuja, ja niiden arvostus on ajan myötä usein vain vahvistunut”
Pirhosen mielestä rakentamisessa voitaisiinkin pohtia uudelleen perinteisen ja toimivaksi todetun rakentamisen arvotekijöitä.
”Puurakentamisessa korostuvat luonnollisesti ekologisuus, pitkäikäisyys, asumisviihtyisyys ja inhimillinen mittakaava. Ne ovat arvoja, joilla voi olla tulevaisuudessa entistä suurempi merkitys”, Pirhonen jatkaa.
Kehityspäällikön mielestä tulevaisuuden kaavoituksessa voitaisiin vaikuttaa nykyistä enemmän myös yhteisöllisyyteen ja sosiaalisen eriytymisen ehkäisemiseen. Tässä yhteydessä mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi vanhoista puutalokortteleista.
Näissä rakennukset, pihat ja kulkureitit muodostivat Pirhosen mukaan luontevia kohtaamisen paikkoja.
Rakennusalan pitkään kestänyt ahdinko on myös vaikuttanut asuntojen kokoon. Pirhosen mukaan asuntojen kokoja viime vuosina pienennetty. Lisäksi säästöjä on tehty maankäyttökustannuksia madaltamalla.
Kustannuksia on laskettu esimerkiksi niin sanotulla aluerakentamisen mallilla. Tässä yhteydessä kaavoituksessa suunnitellaan kerralla suurempi alue.
Pirhosen mielestä ihmisten varautuneisuus on nähtävissä asuntorakentamisen yhteydessä.
”Toimittajien täytyy suhteuttaa toiminta sen mukaan, että mikä ihmisten maksukyky ja halukkuus on”, Pirhonen toteaa.
Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäen mielestä kauppa käy edelleen, vaikka koronavuosien lukemista on tultu hieman alaspäin.
”Tarve rakentaa ei ole hävinnyt mihinkään, mutta päätöksiä mietitään ja selvitellään paljon pidempään”, Uusimäki kuvailee.
”Tarve rakentaa ei ole hävinnyt mihinkään, mutta päätöksiä mietitään ja selvitellään paljon pidempään.”
Myös Uusimäki toteaa isompien talojen osuuden laskeneen talokauppojen yhteydessä. Varsinkin 2000-luvun alussa talot olivat suurikokoisia. Nykyisin yrityksen myymien asuntojen keskikoko on noin 165 neliömetriä.
Uusimäen mukaan viime vuosien epävarmuuksien myötä myös niin sanottujen ehtokauppojen osuus on lisääntynyt. Esimerkiksi vanha asunto voi olla pakko saada myytyä ennen, kuin uuden rakentamista voi aloittaa.
Uusimäen mielestä hyvät asiat jäävät usein keskustelun ulkopuolelle. Päättäjien tulisikin lisätä positiivisuutta.
”Asioista kuitenkin selvitään, kun niitä laitetaan kuntoon. Positiivisuus on tosi tärkeää, että sitä tuotaisiin esille”, Uusimäki kuvailee.
Uusimäen mukaan ylemmän tason päätöksillä tulisi rohkaista ihmisiä kuluttamaan. Myös suomalaisella sisulla voisi Uusimäen mielestä olla osansa haasteiden selättämisessä.
Sekä Pirhosen, että Uusimäen mukaan raaka-aineita puurakentamisen tarpeisiin riittäisi.
”Meillä ei ole ollut edes sen korona-aikana toimitusongelmia”, Pirhonen toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
