Luke näkee Metsästäjäliiton susien DNA-näytepalkkion maksamisessa monia haasteita – ”Ei merkittävästi muuttaisi susikannan kokoluokkaa”
Metsästäjäliitto ehdotti alkuviikosta, että se voisi maksaa metsästäjille 50 euron näytepalkkion aktivoidakseen dna-näytekeräystä. Luke kiittää liittoa asian nostamisesta esille, mutta toppuuttelee suunnitelmaa kustannustehokkuuden nimissä.Tilaajalle
Näytemäärän kasvattamisen lisäisi dna-analyysin kustannuksia merkittävästi. Kuva: Markku VuorikariMetsästäjäliitto julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jonka mukaan se voisi rahoittaa liiton rahoista suden DNA-näytekeräystä maksamalla suden kakkoja kerääville metsästäjille 50 euron näytepalkkion. Näytekerääjille ei tällä hetkellä makseta palkkiota eikä Luke ylläpidä listaa DNA-näytteitä keränneiden yhteystiedoista.
Luonnonvarakeskus kertoo blogissaan, että tällä hetkellä kuka tahansa kiinnostunut voi auttaa suden kannanseurantaa ja tutkimusta keräämällä näytteitä. Näytekerääjien joukkoon kuuluu metsästäjien lisäksi retkeilijöitä, hiihtäjiä, luonnonsuojelijoita tai ammattinsa puolesta muutoin metsässä liikkuvia.
Luke kertoo olevansa iloinen Metsästäjäliiton tarjoamasta panostuksesta, mutta muistuttaa, että on tärkeää varmistaa, että resurssit palkkioiden maksamiseen ovat varmasti pysyvät.
”Jos palkkioiden maksaminen ei jonain vuonna ole mahdollista, se voi heikentää metsästäjien motivaatiota osallistua näytekeräykseen”, blogissa kirjoitetaan.
”Näytteiden määrän kaksinkertaistuminen ei muuttaisi susikannan kokoa vaan samat sudet esiintyisivät näytteissä useammin kuin aiemmin.”
Luonnonvarakeskus uskoo, ettei näytteiden määrän kaksinkertaistuminen muuttaisi susikannan kokoa vaan samat sudet esiintyisivät näytteissä useammin kuin aiemmin.
Luken mukaan näytemäärän tuplaaminen kaventaisi kanta-arvion todennäköisyysvälejä. Maaliskuussa 2024 Suomessa arvioitiin elävän 277–321 sutta. Suuremman näytemäärän avulla voitaisiin todeta esimerkiksi, että 90 prosentin todennäköisyydellä Suomessa oli 285–300 sutta.
Näytteiden kaksinkertaistuminen tarkoittaisi Luken mukaan merkittävää kustannusten nousua. Luke kertoo, että yhden näytteen analysointi laboratoriossa maksaa noin 50 euroa, silloin kun analyysissä tarkastellaan täyttä näytelevyllistä eli yhteensä 96 näytettä. Näytemäärän kaksinkertaistaminen lisäisi laboratoriokuluja arvioilta 45 000 euroa.
Metsästäjäliiton toivoma reaaliaikainen analyysi taas vaatisi sekä nopeat näytetoimitukset keräysvastaavilta laboratorioon. Lisäksi laboratoriossa pitäisi olla tutkija, joka pystyisi keskittämään työaikansa kokonaan suden DNA-analyyseihin. Siispä laboratoriokustannusten lisäksi myös toimitus- ja henkilöstökulut kasvaisivat. Luken resurssit riistakantojen arviointiin tulevat maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suden DNA-näytekeräyksen tavoitteena on tunnistaa parit ja laumat sekä määrittää reviirien rajat ja varmistaa, millä reviireillä syntyy pentuja. Lisääntymisten varmistaminen on tärkeää, koska se kertoo susikannan elinvoimaisuudesta ja ennustaa tulevaa kehitystä. Lisäksi DNA-näytteitä käytetään myös reviireillä elävien susien lukumäärän arviointiin.
DNA-näytekeräys on ollut valtakunnallisesti kattava, sillä yli 90 prosenttia kanta-arviossa tunnistetuista pareista ja laumoista on ollut näytekeräyksen piirissä. 900 näytteen ylärajaa seurataan alueellisesti, jotta resurssit riittävät kattavaan analyysiin kaikilla susireviireillä. On kuitenkin alueita, joissa näytekeräystä tulisi tehostaa, Luke myöntää.
Luke muistuttaa, että DNA-aineisto julkaistaan vertaisarvioitujen julkaisujen yhteydessä ja aktiivista DNA-tutkimusyhteistyötä tehdään muiden tutkijoiden kanssa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
