• Entinen oikeuskansleri Pöysti: Suomella liikkumavaraa ennallistamisessa

    Suomen ei tarvitse tyytyä ennallistamisasetuksen tiukimpaan mahdolliseen tulkintaan.
    Tilaajalle
    Ennallistettu Omassuo Eurassa,
    Ennallistettu Omassuo Eurassa, Kuva: Jussi Partanen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    31.8.202611:01
    Jukka Hämäläinen

    MTK on pyytänyt riippumatonta oikeudellista arviota EU:n luontodirektiivin luontotyyppien tulkintakäsikirjan merkityksestä Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Arvion laati Geradin Partners Asianajotoimisto Oy:n vanhempi neuvonantaja, entinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

    ”Rahoittajat katsoivat riippumattoman oikeudellisen arvion tarpeelliseksi, sillä ennallistamisasetuksen toimeenpanon kustannusten on arvioitu nousevan erittäin suuriksi, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti maa- ja metsätalouteen sekä maanomistajiin vuosikymmenten ajaksi”, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri kommentoi tiedotteessa.

    Arvion keskeinen johtopäätös on, että luontotyyppien tulkintakäsikirja ei ole oikeudellisesti sitova säädös, vaikka sillä on merkittävä asema EU:n luonnonsuojelujärjestelmässä. Suomen on mahdollista tehdä kansallisiin oloihin perustuvia, tieteellisesti perusteltuja tarkennuksia luontotyyppien määrittelyyn.

    Samalla arvio osoittaa, että suurimmat mahdollisuudet kansallisen liikkumavaran hyödyntämiseen liittyvät ennallistamisasetuksen omiin joustoihin, toimenpiteiden kohdentamiseen sekä kustannustehokkaisiin toteutustapoihin.

    Myös Ruotsi, Viro, Latvia ja Liettua ovat täydentäneet tulkintakäsikirjaa kansallisilla kriteereillä.

    ”Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää tavalla, joka huomioi maanomistajien oikeudet.”

    Leena Kristeri

    Kristerin mukaan arvio tuo kaivattua selkeyttä keskusteluun ennallistamisasetuksen toimeenpanosta.

    ”Luontotyyppimääritelmät ovat koko ennallistamisasetuksen toimeenpanon kannalta ratkaisevassa asemassa. Toivomme, että arvio auttaa ymmärtämään paremmin sekä määritelmien merkitystä että niitä oikeudellisia mahdollisuuksia, joita kansallinen liikkumavara Suomelle tarjoaa”, Kristeri sanoo.

    ”Kansallista liikkumavaraa voidaan hyödyntää tavalla, joka huomioi luonnon monimuotoisuuden tavoitteet, maanomistajien oikeudet sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset”, hän jatkaa.

    Arviossa korostetaan, ettei kansallinen ennallistamissuunnitelma sellaisenaan luo uusia velvollisuuksia yksittäisille maanomistajille.

    Jäsenmaiden tulee toimittaa kansalliset ennallistamissuunnitelmansa Euroopan komissiolle syyskuun 2026 alussa. Suomen ministeriöt ovat kuitenkin ilmoittaneet, ettei suunnitelma ole vielä valmis toimitettavaksi komissiolle.

    Arvion rahoittivat MTK, Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kollin säätiö, Stiftelsen Finlandssvenska Jordfonden sekä maa- ja metsätaloustuottajien ruotsinkielinen keskusjärjestö SLC.

    Lue selvitys kokonaisuudessaan täältä.

    Lisää aiheesta
    • Yksinkertaisimmillaan ennallistaminen on vähätuottoisten turvemaiden ojien tukkimista, jolloin alue palautuu suoksi. Silti sekin maksaa.

      Talous | Ennallistamisen lasku kaatuu veronmaksajille, mahdollisesti maanomistajillekin

      Tilaajalle
    • Keskustaoikeiston EPP:tä edustava Norbert Lins on EU-parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja.

      Politiikka ja talous | Vaikutusvaltainen saksalaismeppi MT:lle: ennallistaminen jäihin, kunnes EU kertoo, kuka maksaa jättilaskut

      Tilaajalle
    • Ennallistamisen vaikutukset metsäalalle ja työllisyyteen voivat nousta miljardiin euroon vuodessa.

      Metsäpolitiikka | Sahateollisuus: "Ennallistamisen miljardikustannuksia ei ymmärretä"

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    ennallistamisasetus
    luontodirektiivi
    maanomistaja
    metsätalous
    MTK
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin