
Täplärapuja vaivaavaa pyrstöjalkatautia on löydetty sekä suomalaisista että ruotsalaisista täplärapukannoista.
Havaintoja pyrstöjalkatautia sairastavista täpläravuista on tehty vasta vuosikymmenen ajan. Ruotsissa havaintoja taudista on tehty erityisesti sellaisista täplärapukannoista, jotka ovat syystä tai toisesta romahtaneet.
Tauti on vaivannut Suomessa ainakin Saimaan, Säkylän Pyhäjärven, Tampereen Pyhäjärven, Näsijärven, Päijänteen ja Oksjärven täplärapukannan naaraita. Todennäköisesti pyrstöjalkatauti on kuitenkin yleisempää kuin tiedetään.
Pälkäneen kalatalousalueen mukaan tämänvuotinen täplärapusaalis on ollut alueen vesistöissä poikkeuksellisen vähäinen. Pälkäneen kalatalousalue pyytääkin ravustajia tarkistamaan naarastäplärapujen pyrstöt pyrstöjalkataudin varalta sekä ilmoittamaan mahdollisista havainnoista kuvan kera kalatalousalueelle.
Havaintoja taudista ei vielä ole, ja syynä pudonneisiin saalismääriin voivat olla myös esimerkiksi poikkeukselliset sääolosuhteet.
Syöpyneiden pyrstöjalkojen merkkinä ovat tummat, melanisoineet ruvet pyrstöjaokkeiden suvuilla.
Tauti vaivaa Itä-Suomen yliopiston mukaan naarasrapuja ja taudin kuvaan kuuluu naaraan pyrstöjalkojen osittainen tai täydellinen syöpyminen.
Taudin alkuvaiheessa pyrstöjaloissa on ruskeita melanisaatiolaikkuja ja taudin edetessä kokonaiset pyrstöjalat syöpyvät. Syöpyneiden pyrstöjalkojen merkkinä ovat tummat, melanisoineet ruvet pyrstöjaokkeiden suvuilla.
Tauti vaikeuttaa täplärapujen lisääntymistä, sillä naaras kiinnittää mädin pyrstön alle, pyrstöjalkoihin, ja niiden puuttuminen haittaa tai estää mädin kiinnittymisen.
Pyrstöjalkatauti ei vaivaa jokirapuja eikä vastaavanlaistakaan oireyhtymää ole tavattu jokiravulla.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
