Laskelmat paljastavat: Metsien hiilimarkkina voisi moninkertaistua korkeammalla hiilen hinnalla

Maailmanlaajuisilla ilmastoyksiköiden eli hiilikrediittien markkinoilla metsät ovat keino teollisuuden hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi.

Viime aikoina metsistä saatavien hiilikrediittien markkinat ovat olleet noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa noin 40 miljoonan hiilidioksiditonnin sitoutumista metsiin.

Metsistä peräisin olleiden hiilikrediittien keskimääräinen hinta on ollut vain noin 8‒10 euroa hiilidioksiditonnia kohti. Hinta on alhainen verrattuna Euroopan päästökauppajärjestelmän toteutuneeseen 75‒85 euron hintaan.

Induforin laskelmien mukaan metsistä peräisin olevan hiilen tarjonta on melko joustavaa suhteessa hiilikrediittien hintaan. Toisin sanoen, vähäinenkin hiilen hinnan nousu johtaisi hiilen tarjonnan huomattavaan kasvuun.

Metsäperäisen hiilen hinnan nostaminen esimerkiksi 20 euroon hiilidioksiditonnia kohti voisi kannustaa metsänomistajia lisäämään hiilikrediittien tarjontaa moninkertaisesti. Nousu voisi mahdollisesti olla nykyisestä 40 miljoonasta tonnista 800 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuodessa.

Toisaalta, jotta hiilimetsätalous olisi tehokasta, sen vaikutusta puun tarjontaan tulisi rajoittaa. Jos puun hinnat nousisivat korjuumäärien vähenemisen vuoksi, metsänomistajille tästä aiheutuvat tulonmenetykset nostaisivat hiilen vaihtoehtoiskustannuksia, mikä taas vähentäisi metsänomistajien markkinoille tarjoamien hiilikrediittien määrää.

Optimaalisena ratkaisuna voisi harkita hiilimetsätalouden laajentamista järkevien reunaehtojen puitteissa esimerkiksi 10 prosenttiin metsämaasta, mikä vastaa mittakaavaltaan perinteisten metsäsertifiointijärjestelmien vaatimuksia metsänkäsittelyn ulkopuolelle jätettävistä maa-alueista. Tällainen kokoluokka riittäisi metsiin perustuvan hiilimarkkinan merkittävään laajentamiseen.