Tutkimusryhmän jäsen Jiayan Li asensi antureita mäntyihin viime kesänä Oulangan tutkimusasemalla. Kuva: Hans De Boeck
Heikentääkö vähäluminen talvi puuston kasvua keväällä? Oulangan männyt lumitutkimuksen koekaniineina
Oulun yliopisto tutkii, miten puiden vedenkäyttö kasvukauden aikana muuttuu, kun lunta on vähän. Sillä voi olla vaikutusta myös hiilensidontaan.Tilaajalle
Oranssin laatikon takana on koepalsta, jolla on enintään 25 cm lunta koko talven aikana. Sen oikealla puolella on palsta, jonne lunta kasataan vertailua varten yli metrin kinokseksi. Kuva: Eero KoskinenOulangan tutkimusasemalla Kuusamossa oltiin viime kesänä jännän äärellä, kun tutkijat kiipeilivät puissa ja asensivat antureita mäntyjen runkoihin ja juuriin.
Tutkimushankkeessa seurataan vähintään kolmen kasvukauden ajan puiden vedenkäyttöä.
Tänä vuonna valtaosassa maata, myös Kuusamossa, on ollut tavanomaista vähemmän lunta. Kun puut alkavat keväällä kasvaa, ne eivät käytä vain sadevettä, vaan myös lumen sulamisvettä.
”Ilmastonmuutoksen myötä talven lumisateiden ja kesäajan sateiden määrät muuttuvat, ja talviset vesisateet yleistyvät”, kertoo apulaisprofessori Pertti Ala-aho Oulun yliopistosta. Se voi vaikuttaa laajasti alueellisiin vesivaroihin.
Miten sulamisveden vähyys vaikuttaa puiden kasvuun ja mikä on sulamisveden ja sadeveden käytön suhde?
Näihin kysymyksiin tutkijatohtori Zuosinan Chenin vetämä tutkimusryhmä Oulun yliopistosta pyrkii vastaamaan.
Chenin mukaan vedenkäyttö vaikuttaa myös puiden hiilensidontaan, minkä vuoksi asialla on merkitystä paitsi perustutkimuksen myös metsätalouden kannalta.
Kun ohut lumipeite ei pysty suojaamaan juuria pakkaselta talven ja keväthallojen aikana, puiden juuret voivat vahingoittua.
Jos juurten vedenottokyky heikkenee, vedensaanti varhain keväällä voi epäonnistua, mikä voi haitata puun kasvua ja vaikuttaa myös yhteyttämiseen.
Puiden vedenkäyttö voi muuttua myös myöhemmin kesällä, jos sulamisvettä ei olekaan entistä määrää käytettävissä keväällä kasvukauden alkaessa.
Oulangan koeruuduilla lumen syvyyttä manipuloidaan niin, että osalta ruuduista lapioidaan lunta pois ja osalle taas kerätään lunta eri paksuisiksi kinoksiksi.
Mäntyihin on upotettu neulamaisia lämpötilamittareita, joiden säännöllisistä mittaustiedoista saadaan selville veden virtauksen määrä, nopeus ja myös suunta puunrungossa.
“Data näyttää välittömästi, jos puunjuuret eri paksuisten lumipatjojen alla alkavat käyttää vettä eri tavoin.”
Toinen mittausjärjestelmä, jolla voidaan analysoida puun sisällä kulkevan veden koostumusta, seuraa veden lähdettä.
Mittauksella saadaan selville, mistä maaperän kerroksista puut mieluiten ottavat vettä ja onko vesi peräisin sulaneesta lumesta vai vesisateista.
Suurin osa mittauksista aloitetaan vasta kun puiden vedenotto alkaa. Zuosinan Chen odottaa jo malttamattomasti puiden heräämistä kevääseen.
“Data näyttää välittömästi, jos puunjuuret eri paksuisten lumipatjojen alla alkavat käyttää vettä eri tavoin.”
”Isotooppikoostumus on ikään kuin veden sormenjälki.”
Veden isotooppikoostumuksen perusteella pystytään selvittämään, kuinka suuri osa puiden keväällä käyttämästä vedestä on kuluvan talven lunta, edellisen syksyn sateita säilyneenä eri maakerroksiin tai kevään uutta sadetta.
”Isotooppikoostumus on ikään kuin veden sormenjälki”, Pertti Ala-aho selittää.
Vaikka puun kannalta ei ole väliä, mitä vettä se käyttää, tutkimuksella pystytään simuloimaan tilanteita, joissa sulamisvettä on normaalia vähemmän käytössä.
Kerättävän aineiston avulla saadaan myös tietoa, kuinka paljon puusto haihduttaa vettä. Sillä on merkitystä, kun halutaan tietää, miten puut selviytyvät kuivuusjaksoista.
Puiden vedenkäyttö
Boreaaliset eli pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsät kattavat 33 prosenttia maailman metsäpinta-alasta.
66 prosenttia havumetsien käyttämästä vedestä kulkee puiden kautta.
Ilmastonmuutoksen vuoksi lumi- ja vesisateen suhteellinen osuus muuttuu nopeasti pohjoisessa.
Oulun yliopiston Boreal Forest Water Fluxes ja Boreal Trees Water Use -tutkimushankkeet pyrkivät lisäämään ymmärrystä siitä, miten muutokset vaikuttavat puiden vedenkäyttöön.
Aineisto kerätään Oulangan tutkimusasemalla, missä ihmisen toiminta tai asutus eivät suoraan vaikuta vedenkiertoon.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
