Lohikalojen kalastusta tulisi välttää jos kalastuskohteen lämpötila nousee yli 21 asteen – tiedätkö miksi?

Metsähallitus keskeyttää lupamyynnin, jos virtavesikohteiden lämpötilat nousevat liikaa. Metsähallitus ohjeistaa, että kalastajien kannattaa itsekin seurata kriittisten kohteiden lämpötiloja täältä.

Tämä johtuu siitä, että liian lämmin vesi on riski etenkin herkille lohikaloille. Joskus kalastuksessa koukkuun tarttuu myös rauhoitettuja kaloja, kuten alamittaisia kaloja tai rauhoitettuja kalalajeja tai kala irtoaa väsytyksen aikana.

Kaikissa näissä tapauksissa kala ei vapauduttuaan välttämättä selviä hengissä, jos vesi on liian lämmintä. Esimerkiksi harjuksen kriittinen lämpötila on 24 astetta, taimenen 26. Optimilämpötilat liikkuvat 4–19 asteen välillä. Kirjolohen optimilämpötila on vain 9–17 astetta.

Vaihtolämpöisten kalojen elintoiminnot kiihtyvät lämpimässä vedessä, jolloin ne kuluttavat enemmän happea. Toisaalta lämpimään veteen happea liukenee vähemmän kuin viileään veteen, mikä tekee kalojen olosta tukalaa.

Tyypillisiä vapautettavia lohikaloja ovat esimerkiksi alamittaiset taimenet tai rauhoitetut (rasvaevälliset) taimenet ja järvilohet. Kalojen väsytys, käsittely ja vapautus tulisi tehdä lämpimällä säällä mahdollisimman ripeästi ja varovasti.

Lämpimässä vedessä lohikalat passivoituvat ja voivat lopettaa ruokailun. Niinpä ne eivät ole innokkaita edes nappaamaan vieheeseen.

Osa kalalajeista pärjää hyvin korkeissakin lämpötiloissa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi särki, kuha, ahven, hauki, suutari ja ruutana. Metsähallitus suositteleekin lohikalojen kalastuksen välttämistä ja kalastuksen suuntaamista lämpöä ja käsittelyä paremmin sietäviin lajeihin.

Koskikalastuskohteelle ostetun luvan voi siirtää toiseen ajankohtaan tai perua kokonaan, jos veden lämpötilat ovat liian korkeita. Peruutuksesta peritään hankinta- ja peruutusehtojen mukaisesti käsittelykuluna 13 euroa. Peruutus on tehtävä ennen luvan voimassaolon alkamista.