
Suomen Metsästysmuseon ja Suomen Metsästäjäliiton keräsivät yhdessä eränkäyntimuistoja 1970-luvulta. Keruussa tavoiteltiin 1970-luvun metsästyskulttuurille ominaisia piirteitä liittyen varusteisiin, riistakantoihin ja eräretkiin. Samalla muisteltiin, millaista tuolloin oli suuren yleisön suhtautuminen eränkäyntiin.
Metsästysmuseo kertoo tiedotteessa, että keruuseen saapui 15 kirjallista vastausta tai valokuvalähetystä. Aineisto tallennetaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon Riihimäelle. Vanhin vastaaja oli iältään 81 ja nuorin 51 vuotta, eniten vastaajissa oli 1950-luvulla syntyneitä. Vastauksia saapui melko tasaisesti eri puolilta Suomea.
Useammassa vastauksessa muisteltiin, kuinka hirviä vielä tuolloin metsästettiin ajoketjuilla perinteiseen tapaan. Jahdit olivat nykyistä kiireettömämpiä ja suhtautuminen metsästykseen oli neutraalimpaa.
”Suuri yleisö suhtautui eräharrastukseen myönteisesti. Erityisesti hirvijahtiin osallistuvilta kyseltiin toreilla ja turuilla, miten jahti on edennyt”, muistelee vastaaja Keski-Suomesta.
Metsästysvaatetus muuttui 1970-luvulla, kun tarkoitukseen valmistetut vaatteet saapuivat markkinoille. Jahdissa vaatetus oli silti vielä melko perinteistä. ”Navetta- ja savottakamppeissa jahdattiin”, muistelee vastaaja Keski-Suomesta. Punainen lakki ja sittemmin punainen liivi vaadittiin hirvijahtiin osallistujilta 1970-luvun loppupuolelta lähtien.
”Tarinat metsäkanalintukannoista tuntuivat vartuttuani satuihin verrattavana fantasiana.”
Kanalintujen metsästystä runsaine lintukantoineen moni muisteli kaiholla.
”Metsälintukannat olivat siihen aikaan uskomattoman hyviä. Tarinat niistä tuntuivat vartuttuani satuihin verrattavana fantasiana”, muistelee vastaaja Savosta.
Vastauksista välittyy myös haikeita muistoja 70-luvun omintakeisista, perinteisiä metsästystapoja käyttäneistä eränkävijöistä, jotka olivat usein vastaajien isiä tai isoisiä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
