• Ulkomaalaiset poimijat keräsivät lähes koko marjasadon – tällainen on poimijan tilipussi

    Luonnonmarjoista poimittiin viime vuonna hyvä sato, mutta kuiva kesä romahdutti sienisadon.
    Hillakauppaa Ranuan torilla vuonna 2016. Ukrainalaiset Vitaly Pogoyelov ja Vadim Shokolov poimivat 50 kiloa hillaa mieheen kahden viikon aikana.
    Hillakauppaa Ranuan torilla vuonna 2016. Ukrainalaiset Vitaly Pogoyelov ja Vadim Shokolov poimivat 50 kiloa hillaa mieheen kahden viikon aikana. Kuva: Pekka Fali
    Metsä|Eläimet ja kasvit
    19.4.202319:09
    Jukka Hämäläinen

    Erinomaiset mustikan ja lakan sadot sekä hyvä puolukkasato laskivat vuoden 2022 luonnonmarjojen poimijahintaa edellisestä vuodesta.

    Luonnonsienisato sen sijaan jäi satoja tonneja edellisvuotta pienemmäksi.

    Luonnonmarjojen ja -sienten kokonaistulo laski 5 prosenttia, runsaaseen 22 miljoonaan euroon, tiedottaa Ruokavirasto.

    Mustikkasato oli kokonaisuudessaan erinomainen, mutta kuivuuden vuoksi alueiden välillä oli suurta vaihtelua. Mustikkaa tuli myyntiin 9,4 miljoonaa kiloa, mikä on yli 4 miljoonaa kiloa edellisvuoden myyntiä enemmän.

    Myös lakkamäärät olivat edellisvuoden satoa parempia. Puolukkaa sen sijaan kerättiin myyntiin 2,4 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.

    Kaikkien marjojen kilohinta laski edellisvuodesta. Poimintatuloa kertyi luonnonmarjoista yhteensä runsaat 21,6 miljoonaa euroa. Tulot nousivat edellisvuodesta 0,66 miljoonaa euroa.

    Luonnonmarjojen luomukeruualueiden määrä oli vuoden 2022 tiedon mukaan runsaat 6,9 miljoonaa hehtaaria. Luomumustikkaa oli koko mustikkamäärästä vajaat 46 prosenttia.

    Luonnonsienikausi jäi kuuman ja kuivan kesäkuun sekä tavanomaista lämpimämmän elokuun vuoksi kehnoksi. Vientisienenä tärkeää herkkutattia tuli myyntiin vain vajaat 41 tonnia, kun edellisvuonna satoa oli kertynyt 672 tonnia. Suppilovahveroa kertyi myyntiin 24 tonnia ja keltavahveroa 36 tonnia.

    Luonnonsienistä kertyikin tuloa Ruokaviraston mukaan yhteensä vain vajaat 0,5 miljoonaa euroa. Edellisenä vuotena poimintatuloa oli kertynyt runsaat 2,2 miljoonaa euroa.

    Marjayritysten kutsumina Suomeen tuli runsaat 4 000 ulkomaalaista poimijaa. Osa Suomeen tulleista maatalouden kausityöntekijöistä jäi maahan myös poimimaan luonnonmarjoja.

    Poimijakohtainen ansio oli MT:n laskeman mukaan keskimäärin reilut 5 000 euroa.

    Ulkomaalaiset poimijat keräsivät myyntiin tulleista luonnonmarjoista 92 prosenttia ja sienistä 16 prosenttia (vuonna 2021 vastaavat lukemat 85 % ja 13 %).

    Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärän tutkimukseen 2022. Tiedot kysytään marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä. Tulokset eivät sisällä suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille eikä kotitalouspoimintaa.

    Tutkimuksen tilasi Ruokavirasto ja sen suoritti Kantar TNS Agri Oy.

    Lisää aiheesta
    • Jokamiehenoikeudella luonnontuotteita keräävät eivät nykyisin ole työsuhteessa marjoja ostaviin ja keruuta järjestäviin yrityksiin. Asetusmuutos edellyttäisi jatkossa työsopimusta EU:n ulkopuolelta tulevilta poimijoilta.

      Marjat ja sienet | Valtio haluaa ulkomaisille luonnonmarjojen poimijoille työsopimukset, yritykset huolissaan – ”Työsuhde ei ole oikotieratkaisu ongelmiin”

    • Polarican thaimaalainen poimija Kemijärven metsässä.

      Talous | Ylen MOT: Suomen viranomaiset saivat tietää thaipoimijoiden ongelmista jo 2020, mutta asiaan ei puututtu

    • Naiset poimivat karpaloita Karjalankannaksella vuonna 1937.

      Historia ja perinne | Jokamiehenoikeudet saivat alkunsa sata vuotta sitten tehdystä puolukkaretkestä – marjastamisen suosio alkoi kasvaa sotavuosien jälkeen

    • Sekä mustikka että puolukka hytötyvät metsän harventamisesta.

      Metsänhoito | Metsien aluskasvillisuus on toipunut 1990-luvun jälkeen ‒ suurin syy näyttää olevan maanmuokkauksen muutoksissa

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle