Näin monta kymmentä miljoonaa Metsä Group on maksanut pääjohtajalleen – yksi asia korostuu Hämälän tuloissa

Metsä Groupin pääjohtaja ja Metsäliiton toimitusjohtaja Ilkka Hämälä on kerännyt 29,7 miljoonan euron tulot runsaan seitsemän vuoden johtajakaudellaan.

Jos mukaan otettaisiin vielä lakisääteinen työeläke, summa menisi yli 30 miljoonan euron.

Hämälä aloitti toimitusjohtajana ja pääjohtajana vuonna 2018 Kari Jordanin seuraajana. Metsäliitto tiedotti helmikuun alkupuolella, että Hämälä jatkaa nykyisellä paikallaan kesäkuun loppuun asti. Heinäkuun alusta työtä jatkaa Jussi Vanhanen.

MT poimi tiedot Hämälän palkasta ja palkitsemisesta Metsä Groupin vuosikertomuksista ja palkitsemisraporteista.

Vuosina 2018–2024 Hämälälle on maksettu palkkaa ja erilaisia tulospalkkioita yhteensä 18,7 miljoonaa euroa.

Hämälän peruspalkka on pysynyt 0,8–0,9 miljoonan euron haarukassa kaikki vuodet, mutta kokonaisansiot ovat vaihdelleet 1,6–3,6 miljoonassa eurossa tulospalkkioiden mukaan.

Etuusperusteista lisäeläkettä pääjohtajalle on maksettu 11,0 miljoonaa euroa. Lisäeläkkeen osuus korostuu Hämälälle maksetussa kokonaissummassa.

Etuusperusteisessa lisäeläkkeessä työnantaja takaa edunsaajalle tietyn kokoisen eläkkeen loppuelämäksi. Lisäeläkkeen ohella hän saa normaalin työeläkkeen.

Lisäeläkkeen voi mieltää siirretyksi palkaksi, mikä mahdollistaa tulon lievemmän verotuksen eläkeaikana. Lisäeläkkeellä siirretään verotettavaa tuloa tulevaisuuteen, jolloin myös tuloista maksetut verot jäävät pienemmiksi.

Lähes kaikki isot yhtiöt ovat luopuneet etuusperusteisesta mallista ja siirtyneet maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn. Siinä yhtiö maksaa sovitun kokoisen lisäeläkemaksun vuosittain.

Hämälän eläkemaksut huipentuivat vuoteen 2022, jolloin hänelle maksettiin yli neljän miljoonan euron lisäeläke. Sen jälkeen hänelle on maksettu vain indeksikorotukset, koska hän saavutti lisäeläkejärjestelyssä määritetyn 62 vuoden eläkeiän tammikuussa 2023.

Hämälälle maksetuilla vajaalla 30 miljoonalla eurolla voisi ostaa vaikka 360 831 kuutiota kuusitukkia, jos hintana käytetään Metsäteollisuus ry:n hintaseurannan viikon 10 noteerausta 82,3 euroa kuutiolta.

Kyseisin puumäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 6 013 yhdeksänakselisen puutavara-ajoneuvon kuormaa, jos jokaisessa olisi 60 kiintokuutiota puuta.

Viime vuonna Metsä Fibren suurin kuusisaha Vilppulassa tuotti sahatavaraa 441 000 kuutiota. Karkealla kahdesta kuutiosta tukkia kuutio sahatavaraa -kaavalla voisi laskea, että Vilppulan sahan noin viiden kuukauden raaka-aineet voitaisiin kuitata pääjohtajalle maksetuilla palkka-, palkkio- ja eläkerahoilla.

Pääjohtaja Hämälää on palkittu kymmenillä miljoonilla, mutta mitä tuloksia hänellä on näyttää?

Hämälän aikana Metsäliiton jäsenille maksettava voitonjako on noussut 70 miljoonan euron tasosta 90–100 miljoonaan euroon.

Ilkka Hämälän aikana Metsä Group on lakkauttanut pieniä ja vanhoja sahojaan ja rakentanut pitkälle automatisoidun sahan Raumalle. Sen toiminta ei ole vielä vastannut odotuksia. Kuva: Juha Sinisalo

Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2018 oli 5,7 miljardia euroa – ja sitä se oli myös 2024. Tästä näkökulmasta konserni on juossut paikallaan. Liikevaihto lähenteli jo seitsemää miljardia euroa vuoden 2022 huippusuhdanteessa, mutta sitten suhdanne viileni, Kemin uudella biotuotetehtaalla räjähti, eikä Rauman saha ole toiminut odotetusti.

Metsä Groupin taseen loppusumma eli omaisuuden määrä on kasvanut kolme miljardia euroa. Vuonna 2018 omaisuutta oli 6,9 miljardia euroa ja viime vuoden lopussa 9,9 miljardia.

Konserni on investoinut Hämälän kaudella 5,3 miljardia euroa. Metsä Group toimii Suomessa ja Ruotsissa. Suomen kansantalous saa kiittää, että liiketoimintaa on kehitetty voimakkaasti.

Investointilistalla ovat muun muassa Rauman saha, Kemin biotuotetehdas, vielä vaiheessa oleva Äänekosken LVL-tehdas ja lukuisia muita projekteja.

Toisessa päässä vanhaa kapasiteettia on suljettu ja suljetaan. Lahtipenkkiin ovat päätyneet Kyrön ja Merikarvian sahat, Suolahden vaneritehdas ja tuoreimpana Takon kartonkitehdas.

Miten osuuskuntaa johtaneen Hämälän miljoonat suhteutuvat naapureihin, pörssissä noteerattavien UPM:n ja Stora Enson toimitusjohtajien palkkoihin?

UPM:n ja Stora Enson liikevaihdot ovat kertaluokkaa suuremmat, 9–10 miljardia euroa ja niiden toiminta on huomattavan kansainvälistä.

UPM:n eläköitynyt toimitusjohtaja Jussi Pesonen on ollut metsäteollisuusjohtajien tulokuningas. Kuva: Jarno Mela

Vuosina 2018–2024 UPM maksoi toimitusjohtajilleen palkkaa, palkkioita ja lisäeläkettä 39,1 miljoonaa euroa ja Stora Enso 18,6 miljoonaa euroa.

Stora Enson luvussa on mukana edellisen toimitusjohtajan Annica Breskylle maksettu 930 000 euron eroraha.