Riistakeskuksen harjoittelija Viivi Pakarinen kiertää kesän aikana 30 kosteikolla kuvaten droonilla vesilintuja. Kuva: Johanna KoskiahdeSeinäjokiDroonin lämpökamera etsii kaislikon uumenissa piileksivät sorsat – katso video
Suomen riistakeskus etsii kesän aikana kosteikkojen salattua elämää droonilla kuvaten.TilaajalleRiistakeskuksen harjoittelija Viivi Pakarinen kiertää tänä kesänä ympäri maan kuvaten droonilla noin 30 kosteikolla. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten hyvin kosteikot toimivat ja palvelevat sorsalintujen poikastuotantoa.
Kesän droonikuvauksilla kerätään tietoa Sotka-hankkeen tarpeisiin.
”Kokemuksen perusteella droonikuvaus on toimiva menetelmä, mutta ei tule hitautensa vuoksi korvaamaan pistelaskentaa”, kertoo suunnittelija Holtti Hakonen Suomen riistakeskuksesta.
Valtaosa kosteikoista on yksityisten maanomistajien ylläpitämiä.
”Vanhemmat, vuosien 2010–2015 aikana toteutetut on rakennettu Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen aikana ja uudemmat kosteikot vuodesta 2020 käynnissä olleen Sotka-hankkeen kautta”, Pakarinen kertoo.
”Maanomistajat ovat olleet todella kiinnostuneita kuulemaan, millaisia lintuja alueella pesii”, Viivi Pakarinen kertoo. Kuva: Johanna KoskiahdeKokonaisuutena kosteikot ovat hyvin hoidettuja, kiittelee Pakarinen. Ne vaativat säännöllistä hoitoa niittämisen, raivaamisen ja vedenkorkeuden säätelyn muodossa. Pienpetojen pyynti on tärkeää, sillä yksikin minkki tai supikoira saa kosteikolla aikaan mittavaa tuhoa. Myös kalat on pidettävä pois kilpailemasta ravinnosta lintujen kanssa.
”Maanomistajat ovat olleet todella kiinnostuneita kuulemaan, millaisia lintuja alueella pesii. Avovedestä yleensä voi huomata lähinnä telkkiä, heinäsorsapoikue taas voi lymyillä koko päivän kaislikon suojissa.”
Kosteikkojen sorsalintukantoja kartoitetaan parasta aikaa käynnissä olevalla valtakunnallisella vesilintulaskennalla. Vuosittain samasta merkitystä laskentapisteestä havainnoidaan silmämääräisesti kiikaroiden vesilintujen pareja ja poikueita.
”Laskennoissa näkyy tietenkin vain osa kosteikon linnuista. Laskenta antaa kuitenkin tietoa siitä, miten lintukannat alueella kehittyvät. Droonillakaan ei jokaista poikuetta löydetä”, Pakarinen toteaa.
”Lämpökamera on ehdoton väline, pelkästään droonilla kuvaten lintuja ei pysty löytämään kuin avovedestä.”
Lämpökamera paikallistaa linnut ja optinen kamera tarkentaa selväpiirteisen kuvan kaislikon uumenissa lymyävästä sorsasta. Kuva: Johanna KoskiahdeSeinäjoen Nurmossa sijaitseva Kurjennevan kosteikko on yksi Pakarisen kuvauskohteista. Kuvausaamuna sade taukoaa sopivasti ja Pakarinen saa nostettua koneen ilmaan.
”Kuvaan droonilla noin 40 metrin korkeudessa. Kokemuksen mukaan sillä korkeudella lentävää droonia sorsalinnut eivät koe uhkaavaksi, eivätkä häiriinny siitä. Petolinnut saattavat lentää droonin lähellä, samoin lokit tulevat sitä toisinaan tutkimaan.”
Lämpökamera paikallistaa linnut ja optinen kamera tarkentaa selväpiirteisen kuvan kaislikon uumenissa lymyävästä tavista.
”Lämpökamera on ehdoton väline, pelkästään droonilla kuvaten lintuja ei pysty löytämään kuin avovedestä”, Pakarinen toteaa.
Kurjennevan Kotiseutu-kosteikolta lämpökamera paikantaa 8 poikuetta. Lisäksi aikuisia lintuja löytyi parikymmentä, heinäsorsia, taveja ja haapanoita. Pistelaskennassa kosteikolta havaittiin päivää aiemmin kolme poikuetta.
”Lintukantojen vahvistaminen on ykköstavoite, mutta kosteikot palvelevat myös monimuotoisuus-, vesiensuojelu- ja ilmastotavoitteita.”
Lintujen suosikkipaikkoja ovat saarekkeet. Aikuiset yksilöt oleilevat vedessä, mutta poikaset lepäävät kuivalla maalla.
”Toisinaan kamera voi reagoida auringon lämmittämiin kiviin tai turpeeseen, mutta yllättävän hyvin se löytää linnut. Kerran kuvaan on tullut supikoira”, Pakarinen mainitsee.
Kohteet ovat 2–20 hehtaarin kokoisia kosteikoita. Poikueita löytyy vaihtelevasti.
”Jos esimerkiksi vanhalle pellolle rakennettu kosteikko tarjoaa elinympäristön yhdellekin poikueelle, se on positiivinen kehityssuunta”, Pakarinen toteaa.
Kaikki kosteikot eivät vedä lintuja puoleensa, mutta niillä on muitakin arvoa, muistuttaa Hakonen.
”Lintukantojen vahvistaminen on ykköstavoite, mutta kosteikot palvelevat myös monimuotoisuus-, vesiensuojelu- ja ilmastotavoitteita.”
”Toisinaan kamera voi reagoida auringon lämmittämiin kiviin tai turpeeseen, mutta yllättävän hyvin se löytää linnut”, Viivi Pakarinen toteaa. Kuva: Johanna KoskiahdeArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
