Sellulaatujen hintaero on revennyt suureksi, seuraukset voivat olla järisyttävät metsänomistajalle

Havupuusellun ja lähinnä eukalyptuksesta tehdyn lehtipuusellun hintaero on rävähtänyt taas suureksi. Kiinan sellumarkkinoilla havusellutonni on viime kuukausina ollut yli 200 dollaria kalliimpaa kuin lehtipuusellu.

Sellu on tunnettu voimakkaasta hintaheilunnasta ja äkillisistä hintamuutoksista. Kysyntä ja tarjonta siirtyvät nopeasti hintoihin. Myös hintaero vaihtelee merkittävästi: ajoittain eroa ei ole lainkaan ja sitten se voi revähtää satoihin dollareihin, kuten nyt.

Tällä kertaa eroa selittävät hiljattain valmistuneet uudet isot sellutehtaat Uruguayssa ja Brasiliassa. Ne ovat tuoneet markkinoille miljoonia tonneja lisää sellua.

Eukalyptussellua on halvempaa tehdä, koska Etelä-Amerikassa eukalyptuspuun kasvuaika istutuksesta korjuuseen on istutusmetsien päälajikkeilla 6–7 vuotta. Se on neljäs- tai viidesosa kotimaisen kuitupuun kasvuajasta.

Suurella hintaerolla on seurauksensa. Kun kartonkitehdas tekee kartonkia, se pyrkii optimoimaan kulujaan ja lopputuotteensa laatua. Tyypillisesti kartongintekijä yrittää minimoida kalliimman havupuusellun määrän.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että noin 80 prosenttia on lehtipuusellua ja 20 prosenttia pitkäkuituista havupuusellua. Jokainen prosenttiyksikön muutos halvempaan selluun parantaa valmistuksen kilpailukykyä.

Havu- eli pitkäkuitusellua tarvitaan sen ominaisuuksien takia. Havupuusellusta tulee paperille ja kartongille osittain parempi lujuus. Havupuusta tehty kartonki on perinteisesti kestänyt paremmin muokkaamista loppukäyttöä kuin lehtipuusta tehty lyhytkuituisen raaka-aineen tuote. Ero korostuu korkeamman laadun kartongeissa, kuten taivekartongissa.

Lehtipuusellu taas parantaa kartongin ja paperin joitain laatuominaisuuksia, kuten pinnan sileyttä ja painojäljen laatua.

Entäs sitten? Kartongintekijät säätelevät raaka-aineen sekoitussuhdetta toivottujen lopputulosten ja hintaheilunnan mukaan. Suhdanteita tulee ja menee.

No ei ihan välttämättä näinkään. Paperi- ja selluteollisuuden analysointiin erikoistunut Resource Wise -yhtiö toteaa tammikuun katsauksessaan, että hintaeron arvioidaan jäävän pidempiaikaiseksi ilmiöksi.

Esimerkiksi sellujätti Suzanon johto kertoi joulukuussa yhtiön pääomamarkkinapäivässä, että eukalyptussellun käyttö yleistyy sitä mukaa, kun tuotannossa käytettävät sekoitussuhteet muuttuvat.

Brasilialainen Klabin puolestaan aloitti kokonaan eukalyptuksesta tehdyn kartongin, niin sanotun lainerin, valmistuksen vuonna 2021. Laineria käytetään muun muassa aaltopahvipakkauksissa.

Resource Wisen katsauksen mukaan teknologiset edistysaskeleet ovat tehneet lehtipuusellusta entistä monipuolisempaa, minkä ansiosta se voi korvata havupuuta tuotteissa, kuten pehmopaperissa, pakkauksissa ja kartongissa. Raportti maalailee markkinoiden siirtymistä havupuusta lehtipuuhun ja pohjoisesta eteläiselle pallonpuoliskolle.

Suomessa on virinnyt toistaiseksi aika pienen piirin keskustelua siitä, että todelliseksi kotimaisen ja pohjoismaisen kartonginvalmistuksen kilpailukykyä ravistelevaksi uhkakuvaksi on muodostumassa puhtaasti eukalyptuskuitua hyödyntävä kartonginvalmistus.

Kartonginvalmistajat voisivat tuoda isoilla laivoilla eukalyptussellua, joka syrjäyttäisi havusellun. Tässä visiossa häviäjiä olisivat metsänomistaja ja metsästä elävä maaseutu.

Skandinaavista pitkäkuituista havupuuta on pidetty lähes välttämättömänä rakenneosana muun muassa kartongin riittävien nuuttaus-, lujuus- ja taivutusominaisuuksien takaajana. Nuuttauksessa paperiin tai kartonkiin painetaan taittamista helpottava ura.

Esimerkiksi Klabin esimerkin perusteella kartonginvalmistusta on kyetty kehittämään niin, että lopputuotteen jatkojalostuksen ja loppukäytön tavoitearvot täyttyvät. Tätä on alettu pitää hälyttävänä kotimaisen kartonginvalmistuksen kilpailukyvyn kannalta.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä mutta etenee koneinvestointi kerrallaan.

Yliopistonlehtori Eero Hiltunen Aalto-yliopistosta on epäileväinen eukasellun merkittävästä laatumuutoksesta. Hiltusen erityisalueena on paperitekniikka.

”Minun on vaikea ymmärtää, että eukalyptussellun laatua olisi voitu kehittää niin paljon, että sillä pystyttäisiin korvaamaan kuidun pituuden kaltainen perustavaa laatua oleva ominaisuus”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen pitääkin todennäköisempänä, että esimerkiksi Klabinin tapauksessa enemmän on kyse havu- ja lehtipuusellun sekoitussuhteen muutoksesta kartongin raaka-ainekustannusten laskemiseksi.

”Laadun osalta kyse lienee myyntiväen markkinointipuheista.”

Johtaja Tomi Amberla vetää sellusta, uusista biotuotteista ja mekaanisesta puunjalostuksesta vastaavaa yksikköä konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Afryssä.

Amberla on Hiltusen kanssa samoilla linjoilla siinä, että osittain kyse on sekoitussuhteesta ja havusellun korvaamisesta lyhytkuituisella. Mistään vallankumouksellisesta hänkään ei ole kuullut.

”Täytyy myös muistaa, että eukalyptussellun valmistuskapasiteetti on kasvanut merkittävästi uusien tuotantolinjojen ansiosta. Yhtiöt hakevat keinoja ja kehittävät tapoja lisätä eukasellun kysyntää. Näen mitä ne tavoittelevat, mutta tie on kohtuullisen pitkä”, Amberla sanoo.

Suomen kannalta kartongintekijöiden pitää olla hereillä, vaikka juuri nyt ei olisikaan välitöntä uhkaa. Kartonki on nykyisin Suomen metsäteollisuuden tärkein yksittäinen vientituote.

Sama koskee myös konevalmistajia, jotta ne pystyvät tarjoamaan havusellusta kartonkia tekeville yhtiöille tehokkaita koneita.