Temutus hyödyttää kiinalaista paperiteollisuutta ja jättää pakkausten kierrätyksen kotimaisten kauppojen kontolle

Kartongin kysyntä kasvoi korona-aikana, kun ihmiset muuttivat ostostottumuksiaan ja alkoivat tilata ruokaa ja tavaraa verkkokaupoista. Tuotteet pakataan yleensä pahvilaatikoihin.

Verkkokaupan kasvu kokonaisuudessaan on koronavuosista hieman taantunut, mutta nyt suomalaiset tilaavat kiihtyvällä tahdilla halpatavaraa Kiinasta. Tullin tilastojen mukaan Kiinasta Suomeen tulleiden, alle 150 euron arvoisten pakettien määrä kasvoi viime vuonna 823 prosenttia toissa vuodesta.

Mihin Temusta tilatut tavarat paketoidaan? Näkyykö pikkupakettien määrän kasvu jo pakkauskartongin kysynnässä, kun tuhansien kilometrien päästä rahdataan tavaraa pienissä erissä?

Eurooppalaisen sellu- ja paperiteollisuuden Cepin toimitusjohtaja Jori Ringman kertoo, että Kiinan-tuonti on vauhdittanut kiinalaista paperiteollisuutta.

”Covidin jälkeen on tultu huipusta hieman normaalimpiin verkkokaupan lukemiin, mikä näkyy selkeästi kiinalaisen paperiteollisuuden ylikapasiteettina”, Ringman toteaa.

Kiinalaiset tuotteet saatetaan pakata Kiinassa tai sitten logistiikkakeskuksissa EU:n naapurimaissa tai jopa EU:ssa. Ringman uskoo, että ylikapasiteetista johtuen kiinalaiset pyrkivät pakkaamaan kotimaassaan kaiken sen, mikä on logistisesti järkevää.

Temusta tilaaminen on suosittua harvaan asutuilla alueilla, jossa kivijalkakaupat ovat kaukana. Kuva: Aatu Jaakkola

Kiertotalous- ja ympäristöpäällikkö Aaron Vuola Metsäteollisuus ry:stä arvioi, että pienten Kiina-pakettien merkitys Suomen sellun- ja paperintuotannolle on kokonaiskuvassa pieni.

Aaltopahvin tuotanto on aina paikallista, sillä kolmen kartonkikerroksen väliin jää ilmaa, jota ei kannata kuljettaa kauas.

Toki Suomi vie sellua ja kartonkia Kiinaan, mutta puunkäyttöön temutuksella tuskin on vaikutusta.

”Se, että krääsän tuonti vaikuttaisi hakkuisiin Suomessa on aika pitkälle viety ajatus”, hän muotoilee.

Todennäköisesti läheskään kaikkea Temusta tilattavaa tavaraa ei edes pakata jämeriin pahvilaatikoihin, vaan ne kääräistään halpaan muoviin tai kierrätyskartonkiin.

MT kysyi Temulta sähköpostitse, minkälaiseen materiaaliin tuotteet pakataan ja mistä pakkausmateriaali on peräisin. Vastausta ei kuulunut.

Suomalaiset metsäjätit valmistavat pääasiassa korkealaatuista premium-kartonkia ensikuidusta.

Niitä käytetään muun muassa lääke- ja kosmetiikkapakkauksissa sekä kauppojen esillepanopakkauksissa. Kartonkia valmistetaan myös elintarviketeollisuuden ja ravintoloiden tarpeisiin.

Ruuan verkkokauppa on lisännyt aaltopahvin kysyntää Suomessa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kartonki on poikkeuksellisen hyvin kiertävä materiaali. Käytännössä kaikki mitä lasketaan markkinoille, päätyy myös kierrätykseen.

Osa käytetään Suomessa, osa viedään Eurooppaan. Keski-Euroopassa kartonkia tehdään pääasiassa kierrätyskuidusta, minkä vuoksi kierrätyskartonki on haluttua materiaalia.

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tuli voimaan helmikuussa. Asetus vaikuttaa muun muassa siihen, miten paljon tyhjää tilaa paketeissa voi olla.

Pakkaukset tulisi suunnitella painoltaan ja tilavuudeltaan mahdollisimman pieniksi. Niissä ei esimerkiksi saisi olla kaksoisseiniä tai valepohjia tai muita ominaisuuksia, joiden tarkoituksena on ainoastaan saada tuote näyttämään suuremmalta.

Verkkokaupan kasvu näkyy jo Rinki-ekopisteilläkin. Kuva: Kimmo Haimi

Suomen Pakkauskierrätys Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen toteaa, että kiinalaisen halpatavaran tuonnilla alkaa olla merkitystä, sillä pakettimäärä kasvaa voimakkaasti.

Rinki ylläpitää Rinki-ekopisteitä, joihin kuluttajat tuovat kotitalouksien kierrätysjätteitä, ja tarjoaa kierrätyspalveluita pakkausalan tuottajayhteisöille ja tuottajavastuullisille yrityksille.

Käytännössä kuvio menee niin, että vastuunsa kantavat yritykset liittyvät tuottajayhteisöön ja maksavat sitä kautta pakkausten kierrätyksestä.

Ongelma on, että EU:n ulkopuolisilla alustoilla tuotteitaan myyvät yritykset laiminlyövät usein jätehuoltomaksut. Muut yritykset joutuvat maksamaan niidenkin pakkausten kierrätyksen.

”Vapaamatkustus on ongelma erityisesti kotimaisen kaupalle”, Tanskanen toteaa.

Tunnetuista verkkokaupoista esimerkiksi Amazon ei ole liittynyt tuottajayhteisöön. Myöskään Temua ei rekisteröityneiden yritysten listalla näy.

Tanskanen muistuttaa, että kuluttajan ei tarvitse välittää, mistä pakkaus on peräisin. Kaiken kierrätettävän materiaalin saa tuoda ekopisteelle.

Cepin Ringman vakuuttaa, että myös Euroopan tasolla kierrätyskapasiteetti riittää kyllä tuontiinkin.

Verkkokaupan uskotaan edelleen kasvavan ja kilpailu markkinaosuuksista on kovaa.

Posti kuljetti viime vuonna Suomessa ja Baltiassa lähes 70 miljoonaa pakettia. Postin toimittamien verkkokauppapakettien määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia.

Noin kolmannes Postin Suomessa toimittamista paketeista on kansainvälistä verkkokauppaa.

Postin asiakaskyselyn mukaan vastaajat tilaavat eniten Saksasta ja Ruotsista. Kiina tulee kolmantena.

Postista kerrotaan, että yrityksen kasvu tulee tällä hetkellä käytetyn tavaran kaupasta, eikä niinkään Kiina-paketeista.

Postin kautta kulkeneiden second hand -tavaroiden määrä on vuodessa noin viisinkertaistunut.