Heidi Krüger on Luonnon- ja riistanhoitosäätiön uusi toimitusjohtaja
Agronomi ja maa- ja metsätaloustieteen tohtori Heidi Krüger on aloittanut Luonnon- ja riistanhoitosäätiön toimitusjohtajana heinäkuun alussa. Säätiö edistää luonnon monimuotoisuutta ja riistalajien karttumista suunnitelmallisen luonnonhoidon keinoin.Tilaajalle
Heidi Krüger on työskennelyt aiemmin maa- ja metsätalousministeriössä. Kuva: Maija PartanenTalousmetsissä ja maatalousympäristössä tehtävillä elinympäristön hoitotoimilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle sekä riistaeläinkantojen elinkyvylle. Luonnon- ja riistanhoitosäätiön lähtökohta on se, että riista on Suomessa arvokas luonnonvara, jonka kestävä käyttö tulee turvata.
”Säätiön edistämät asiat ovat nousemassa aikaisempaa tärkeämpään rooliin nyt kun Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan ja ennallistamisasetus hyväksyttiin. Näen, että säätiön tehtävänä on tuoda esille myös näistä kumpuavia mahdollisuuksia eli esimerkiksi sitä, miten ennallistamista saadaan tehtyä niin, että siitä tulee maanomistajalle myös hyötyä. Vastuu ennallistamisesta ei saa kaatua pelkästään maanomistajien harteille”, Krüger toteaa.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön tavoitteena on edistää metsästäjien ja maanomistajien elinympäristöjen hoitotyötä riistalajien hyväksi ja tuoda mukaan työhön erityisesti yksityisiä rahoittajia ja yksityisomisteisia maa-alueita. Luonnon- ja riistanhoidon ohella metsästyksen hyväksyttävyys on säätiölle tärkeää.
”Tavoitteenani on kasvattaa säätiötä isommaksi toimijaksi.” Heidi Krüger
”Tavoitteenani on kasvattaa säätiötä isommaksi toimijaksi, jolla on nykyistä enemmän hankkeita useampaan suuntaan. Tällä hetkellä käynnissä on vain yksi hanke saaristossa. Luonnonlaidunhanke on juuri päättynyt ja sen opit jatkuvat Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:ssä”, Krüger kertoo.
Saaristohanke on hyvä esimerkki siitä, miten vieraslajeja pyytämällä voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Minkkien ja supikoirien torjunta parantaa taantuvien lintulajien, kuten haahkan, selviytymismahdollisuuksia.
”Saaristohanketta tullaan jatkamaan. Säätiön toimitusjohtajana aiemmin toiminut Kim Jaatinen siirtyi Suomen ympäristökeskukseen päätoimiseksi saaristolintututkijaksi, mutta yhteistyö säätiön kanssa jatkuu. Tutkimus ja tietoon pohjautuva toiminta ovat jatkossakin säätiön toiminnan kulmakiviä.”
Krüger on nimitetty hiljattain myös Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) soveltavan tieteen osaston varapuheenjohtajaksi.
Saaristohankkeella on paljon yhtäläisyyksiä Krügerin aiempaan työhön, sillä viime vuodet hän on toiminut maa- ja metsätalousministeriössä Sotka-hankkeen projektipäällikkönä. Sotka-hankkeessa tehdään vesilinnuille kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa, kunnostetaan soita ja valuma-alueita sekä pyydetään vieraspienpetoja.
”Olen pohjakoulutukseltani agronomi eli maatalousluonto on minulle läheinen. Toivon, että pystyn vaikuttamaan myös esimerkiksi peltopyyn ja sitä kautta monen muun maatalouselinympäristöstä riippuvaisen lajin tilanteeseen.”
Krüger on nimitetty hiljattain myös Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) soveltavan tieteen osaston varapuheenjohtajaksi. Järjestön tavoitteena on edistää villieläinkantojen suojelua sekä mahdollistaa niiden kestävä metsästys.
”Nimitys tuo kiinnostavan kansainvälisen näkökulman luonnonvarojen kestävään käyttö ja diversiteettiin”, Krüger kiteyttää.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön hallituksen puheenjohtaja on Fredrik von Limburg Stirum ja varapuheenjohtaja Björn Wahlroos.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
