Ruotsista haetaan oppia hirvien ja metsätalouden yhteensovittamiselle – vanhasta kuusimetsästä ei löydy hirvelle ravintoa

Ruotsissa on tutkittu hirvieläinten ja saatavilla olevan ravinnon vaikutusta metsävahinkoriskiin sekä metsätalouden vaikutuksia hirvien hyvinvointiin. Tutkimusten pohjalta käytännön metsätaloudessa tehdään paljon toimia metsävahinkoriskien pienentämiseksi.

Erikoissuunnittelija Mikael Wikström kirjoittaa Suomen riistakeskuksen Metsästäjä-lehdessä, että tutkimusten mukaan mäntyjen määrällä on hirvien määrää suurempi merkitys metsävahinkoriskiin.

Vanhassa kuusikossa, jossa valo ei pääse kenttäkerrokseen, on hirvelle vähän naposteltavaa. Tutkimusten mukaan hirvet syövät paljon mäntyä, jos sitä on hyvin saatavilla. Jos hirvillä on mahdollisuus valita, ne syövät männyn sijasta mieluummin pajuja, pihlajaa ja haapaa. Hirvet myös voivat tällöin paremmin kuin mäntydieetillä ollessaan.

Viime vuosikymmeninä mäntytaimikoiden pinta-alat pienenivät ja vanhemmat kuusimetsät yleistyivät Ruotsissa. Peräti kaksi kolmasosaa istutetuista taimista oli kuusta ja vain kolmasosa mäntyä. Kuusen yleistyminen männyn kustannuksella johtui muun muassa siitä, että metsäteollisuus suosi kuusta.

Tutkimustietoa on jalkautettu metsänomistajien pariin aktiivisesti ja se on jo alkanut näkyä Ruotsissa tehtävissä taimivalinnoissa. Nykyisin mäntyä istutetaan Ruotsissa jo kuusta enemmän.

Samaa työtä tehdään Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tapion ja Suomen riistakeskuksen Sorkka-hankkeessa. Siinä on kehitetty samaan tapaan ratkaisuja riista- ja metsätalouden yhteensovittamiseen Suomessa. Ruotsin kokemuksia halutaan hyödyntää Suomen metsien hoidossa, koska haasteet ovat samankaltaisia.

Jatkossa Sorkka-hankkeen painopiste kohdistetaan metsien sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien käytäntöjen kehittämiseen ja jalkauttamiseen.

Metsästäjä-lehti: Ruotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lisäämiseen metsätaloudessa