Hirvituhot voivat aiheuttaa metsänomistajalle pahimmillaan tuhansien eurojen menetykset. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo
”Olen minä monta kertaa nähnyt hirvituhoja, mutta en Suomessa koskaan ihan tällaista” – tutkija julkaisi taimikon täystuhosta hätkähdyttäviä kuvia
Hirvituhot aiheuttavat taloudellisten menetysten lisäksi merkittäviä haasteita metsien monimuotoisuuden lisäämiselle.Tilaajalle
Suomen riistakeskuksen mukaan hirvelle maistuvat erityisesti haapa, pihlaja, pajut ja koivu. Etenkin talvella myös mänty ja kataja kelpaavat ravinnoksi. Kuvan hirvi ei liity jutussa käsiteltyyn tapaukseen.Luonnonvarakeskuksella (Luke) erikoistutkijana toimiva Katri Himanen kohtasi lähimetsään suunnatulla linturetkellään hurjan yllätyksen.
Kesken ulkoiluretken tutkijan silmien eteen avautui nimittäin hirvieläinten toimesta suoritettu ”täystuho”. Himanen julkaisi hirvituhoista päivityksen ja kuvia viestipalvelu X:ssä.
”Olin ulkoilemassa ja lintuja bongaamassa, kun tämä kohde tuli vastaan. Olen minä ennenkin hirvituhoja nähnyt, mutta tämän tuhokohteen järeys kyllä yllätti”, Himanen kuvailee tapahtunutta puhelimitse.
Himasen julkaisemat kuvat herättivät sosiaalisessa mediassa aiheesta myös välittömästi vilkasta keskustelua.
Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi avasi keskustelua riistapolitiikan toimivuudesta.
”Meidän pitäisi saada enemmän lehtipuustoa ja mäntyä, mutta minkäs teet, kun sorkkaeläimet popsii ne. Toimiiko Suomen riistapolitiikka?”, kirjoitti Niemi viestipalvelu X:ssä.
”Toimiiko Suomen riistapolitiikka?” metsäjohtaja Karoliina Niemi
Myös Himasen mukaan hirvikannan kasvu on erittäin hankala asia metsien monimuotoisuuden lisäämisen kannalta.
”Muistan 2000-luvun alussa ilmestyneen Heli Viirin artikkelin, jonka nimi oli ’Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?’ ja kyllä silloin jo olisi voinut kirjoittaa, että hirvi syö metsän uudistamisen monimuotoisuuden.”
Himasen mukaan myös Luonnonvarakeskuksen viimeisimmät ilmalaskennat osoittavat, että hirvikannat ovat esimerkiksi Uudellamaalla todennäköisesti luultua suurempia.
”Kyllä se on aikamoinen ongelma, että olemme tavallaan tällaisen yhden asian vankeina. On lohdutonta, että jos männyt tuolla talvilaitumella syödään, niin mitä se metsänomistaja voi faktisesti enää siinä vaiheessa tehdä? Ei yhtään mitään.”
Juttua korjattu 10.5.2024 kello 8:12. Aiemmin jutussa puhuttiin Heli Viirin artikkelista virheellisesti väitöskirjana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
