Tämä vanha metsän omistusmuoto on kasvattanut viime vuosina suosiotaan
Hyviä puolia ovat omistamisen helppous ja vakaa tuotto.Tilaajalle
Kuusamon lukiolaiset istuttivat metsää toukokuussa Kuusamon yhteismetsässä osana biologian opetusta. Kuva: Hannu HuttuYhteismetsien määrä on moninkertaistunut sen jälkeen, kun yhteismetsälaki uudistui vuonna 2003.
Omistusmuoto on kuitenkin hyvin vanha. Ensimmäiset yhteismetsät syntyivät 1800-luvun lopulla ratkaisuna tilattoman väestön asuttamiseen, ja sotien jälkeen niitä muodostettiin siirtoväelle.
Nykyään yhteismetsät syntyvät metsänomistajien keskinäisen sopimisen pohjalta.
Yleisimmin yhteismetsiä perustetaan perheittäin tai suvuittain. Näitä on yhteismetsien lukumäärästä reilusti yli puolet.
Yhteismetsiä ovat muodostaneet myös metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsäkeskus ja vakuutusyhtiöt. Myös jatkuva kasvatus ja hiilensidontapalvelut ovat saaneet omat yhteismetsänsä.
Vuoden alussa yhteismetsiä oli 686, ja niiden pinta-ala oli noin 814 000 hehtaaria.
Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan vuoden 2025 aikana perustettiin 30 uutta yhteismetsää. Vuoden alussa yhteismetsiä oli 686, ja niiden pinta-ala oli noin 814 000 hehtaaria.
Se on noin kolme prosenttia Suomen metsien pinta-alasta.
Pienimmät yhteismetsät ovat pinta-alaltaan alle kymmenen hehtaaria. Suurin puolestaan on Kuusamon yhteismetsä, jossa on 96 000 hehtaaria metsää ja noin 12 miljoonan euron liikevaihto.
Yhteismetsän hyötyjä
Verohyöty. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 26,5 prosenttia, kun yksityishenkilön pääomatulojen vero on 30–34 prosenttia.
Vakaampi tuotto. Osakas saa tuottoa yhteismetsän ylijäämänjaon kautta. Tulot ovat yleensä vakaampia kuin yhden metsätilan satunnaiset myyntitulot. Koska yhteismetsä on jo maksanut tulosta veron, osakas ei merkitse sitä omaan veroilmoitukseensa.
Ammattimainen metsänhoito. Yhteismetsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsänhoito tai puukauppa eivät kariudu yhden osakkaan vastustukseen, vaan päätökset tehdään tarvittaessa äänestämällä.
Osakkaan ei tarvitse hoitaa asioita itse. Yhteismetsässä asioita hoitaa toimitsijamies tai hoitokunta. He huolehtivat puukauppojen kilpailuttamisen ja tekevät metsänhoitopäätökset. Yhteismetsä on osakkaalle vaivaton tapa omistaa metsää hänen niin halutessaan.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
