

Metsäala sytytti sieviläisen Tiina Someron mielenkiinnon jo yläkouluiässä. Mukana oli jälkikäteen ajateltuna iso nippu onnenkantamoisia.
”Pääsin 9. luokan TET-jaksolla puunostajana toimivan naapurin mukaan. Neljän päivän aikana nousin metsäkoneen hyttiin, tutustuin metsurin töihin ja pääsin kokemaan myös jännittävät puukaupat”, muistelee 45-vuotias Somero.
”Ajattelin heti, että tämähän on monipuolinen ala. En hakenut kuitenkaan suoraan metsäalalle, vaan otin aikalisän ja kävin lukion. Tämän jälkeen uravalintani oli kuitenkin selvä. Suoritin metsäalan perustutkinnon ja valmistuin metsuriksi.”
”Vaikka perinteiset ryskähommatkin ovat tulleet tutuksi, niin ketjun toisessa päässä olen saanut toimia myös neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä.”
Nälkä niin sanotusti kasvoi syödessä. Somero halusi kehittää itseään ja laajentaa osaamistaan. Hän suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja valmistui vuonna 2008 metsätalousinsinööriksi.
”Se aukaisi jälleen uusia ovia. Vaikka perinteiset ryskähommatkin ovat tulleet tutuksi, niin ketjun toisessa päässä olen saanut toimia myös neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä.”
Viimeiset kahdeksan vuotta Tiina Somero on jakanut ammattitietoutta Jokilaaksojen koulutusyhtymän maa- ja metsätalousalan Haapajärven yksikössä metsäopetuksen tuntiopettajana.
”Opetan juuri peruskoulun päättäneitä nuoria. Lisäksi olen tavattoman kiitollinen, että saan opettaa nimenomaan ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Näin pääsen kehittämään heidän ammattitaitoaan perusasioista lähtien.”

Metsätalouden perustutkinto pitää Someron mukaan sisällään hyvin täyteläisen opintopaketin.
”Liikkeelle lähdetään alkeista, kuten esimerkiksi kasvien tunnistamisesta. Lisäksi harjoittelemme raivaussahatöitä ja opettelemme korjaamaan moottorisahoja.”
Käytössä on myös tykätty metsäkonesimulaattori.
”Koulutus on erittäin tiivis ja täyteläinen, jotta tulevat metsurit ja metsäpalveluiden tuottajat saavat myös työelämäänsä mahdollisimman hyvät lähtöasetelmat”, Somero sanoo.
Nuorten lisäksi metsätalouden alkeista ovat kiinnostuneita myös aikuiset.
”Tällä hetkellä opetan kahta iltaryhmää. Opiskelijat ovat muun muassa aikuisia ammatinvaihtajia.”
”Ryhmät ovat poikkeuksetta täynnä ja esimerkiksi viime vuonna kaikki halukkaat eivät edes päässeet opiskelemaan.”
Metsätalouden ympärillä käy Someron mukaan hyvä pöhinä.
”Yksinomaan opettajan näkökulmasta katsottuna metsä kiinnostaa nuoria. Ryhmät ovat poikkeuksetta täynnä ja esimerkiksi viime vuonna kaikki halukkaat eivät edes päässeet opiskelemaan. Kiinnostusta ruokkivat lisäksi hyvät työllistymis- ja jatkokouluttautumismahdollisuudet.”
Ala on edelleen miesvoittoinen.
”Aikuisopiskelijoiden puolella naisten osuus pyörii noin 30-40 prosentissa. Nuorten puolella tyttöjä on vähemmän. Toivottavasti naisten osuus tulee jatkossa kuitenkin kasvamaan, sillä henkilökohtaisesti voin sanoa, että ala sopii erinomaisesti myös naisammattilaisille. Nykypäivän metsätalous on alana monipuolinen ja tarjoaa muutakin kuin raskaita pokasahatöitä”, Somero kertoo.
”Vaikka metsä on sijoituskohteena varma, täytyy kuitenkin muistaa, että metsä ei tuota koskaan pikavoittoja.”
Naisten arvostus alan työmarkkinoilla on Someron mukaan korkea.
”Yksinomaan konepuolelle tarvitaan lisää naisia, sillä yrittäjät arvostavat erityisesti tarkkuutta ja täsmällisyyttä.”
Somero on erinomainen esimerkki alan moniottelijasta.
”Osaamista vauhdittaa kiinnostus alaan sekä halu oppia uutta. En ole koskaan pelännyt myöskään haasteita. Muistan edelleen ne jännittävät harjoittelujaksot ja jopa ensimmäisen kesätyöpaikkani. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä, mutta päätin selvitä ja selvisin.”
Työilmapiiri on Someron mukaan aina ollut kannustava, eikä hän ole koskaan joutunut myöskään uskottavuusongelmien eteen.

Kiinnostus metsäalaan on tehnyt Tiina Somerosta myös metsänomistajan.
”Olen osaomistajana kahdessa metsätilassa. Veljeni kanssa minulla on metsäyhtymä ja lisäksi hankin puolisoni kanssa toisen metsäpalstan. Töitä riittää molemmissa kohteissa, sillä muun muassa istutukset ja raivaussahatyöt tehdään itse. Pidän tärkeänä, että metsänhoitotyöt tehdään ajallaan, sillä hyvin hoidettu metsä tuottaa parhaiten.”
Someron mukaan metsä on hyvä eläketurva, eikä sijoittaminen metsään ei ole jatkossakaan pois suljettua.
”Ostohousut pistetään jalkaan, jos tarjolle tulee hyvä kohde. Vaikka metsä on sijoituskohteena varma, täytyy kuitenkin muistaa, että se ei tuota koskaan pikavoittoja.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
