Turvemaiden kuusikoiden hiilensidonta toipuu heti poimintahakkuiden jälkeen
Jatkuvapeitteiden eduksi kuusivaltaisissa suometsissä on nähty kunnostusojituksen välttäminen, pienemmät vesistö- ja ilmastovaikutukset ja taloudellinen kannattavuus.Tilaajalle
Jatkuvapeitteinen kasvatus voi sopia kuusivaltaisille turvemaille. Kuva: Sanne KatainenTurvemaiden alemmissa latvuskerroksissa kasvavien kuusten hiilensidonta toipui jo seuraavalla kasvukaudella poimintahakkuun jälkeen, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudesta tutkimuksesta.
Luken mukaan edellytykset jatkuvapeitteisen kasvatuksen harjoittamiselle korpikuusikoissa ovat hyvät myös puuston kasvun näkökulmasta, sillä runkokasvun niin sanottu juromisvaihe osoittautui lyhyeksi.
Jatkuvapeitteiden metsänkasvatuksen aiempien tutkimusten perusteella sen eduksi kuusivaltaisissa suometsissä on nähty kunnostusojituksen välttäminen, pienemmät vesistö- ja ilmastovaikutukset ja taloudellinen kannattavuus.
Ongelmina on pidetty, että poimintahakkuun jälkeen valtapuuston alla kasvavat alisteiset kuuset jurovat vuosia eli eivät kasva lainkaan, vaikka kasvupaikka olisi muutoin sopiva.
”Tehdyistä isotooppitutkimuksista voidaan päätellä, että alisteisten puiden hiilidioksidin sidonta kiihtyi heti poimintahakkuun jälkeisenä kasvukautena, vaikka puiden runkojen läpimitan kasvu elpyi hitaammin”, kertoo Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen tiedotteessa.
Tutkijat päättelivät, että alisteisten puiden lisääntynyt hiilensidonta kohdentui poimintahakkuun jälkeisten vuosien aikaan muualle kuin runkoon, todennäköisesti juuriston vahvistamiseen.
Poimintahakkuun jälkeen alisteisten kuusten kasvutila suureni merkittävästi. Tutkimuksen mukaan kuusien fotosynteesissä tapahtunut muutos heijasti muuttuneita valo-olosuhteita.
Tutkijat päättelivät, että alisteisten puiden lisääntynyt hiilensidonta kohdentui poimintahakkuun jälkeisten vuosien aikaan muualle kuin runkoon, todennäköisesti juuriston vahvistamiseen.
Kituliaan kasvun vaihe kesti alle viisi vuotta. Poimintahakkuun jälkeisen viiden vuoden aikana läpimitan kasvun suhteellinen muutos oli suurempaa alisteisilla puilla kuin valtapuilla, kun verrattiin hakkuuta edeltävää jaksoa hakkuun jälkeiseen jaksoon.
Tutkimuksessa mitattiin puiden runkojen läpimitan kasvua sekä alisteisissa puissa että valtapuissa ennen ja jälkeen poimintahakkuun.
Lisäksi vuosilustoista mitattiin hiilen stabiilien isotooppien suhdetta (13C/12C) sekä poimintahakkuualalta että hakkaamattomalta kontrollialalta. Isotooppisuhteen avulla on mahdollista tarkastella puiden fotosynteesinopeuden ja ilmarakojen johtavuuden välistä suhdetta, eli puiden fotosynteesituotosta verrattuna veden käyttöön.
Tutkimus toteutettiin Tammelan Lettosuolla.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
