Tampereen uusi biovoimalaitos käyttää pääpolttoaineena metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, kertoo projektipäällikkö Erkki Suvilampi (edessä). Niilo Takala tarkastaa hakelavan tyhjennyksen jälkeen. Kuva: Rami Marjamäki
Tampereen ja Helsingin uudet laitokset nostivat puulämmön osuutta – Tampere tekee puusta myös sähköä, Helsinki saa tulevaisuudessa virtaa maanalaisesta suurjännitekaapelista
Tampereen ja Helsingin uusien puuta polttavien laitosten kaukolämpöteho on yhteensä yli 420 megawattia.Tilaajalle
Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahti 3 -voimalaitos tuottaa puusta kaukolämmön lisäksi enintään 50 megawatin edestä sähköä. Kuva: Rami MarjamäkiSuomen suurten kaupunkien kaukolämmön tuotanto on siirtynyt entistä voimakkaammin puun varaan, kun uudet voimalat aloittivat tuotantonsa Tampereella ja Helsingissä.
Tampereella Naistenlahti 3 -biovoimalaitoksessa lämpöä on tuotettu lokakuusta alkaen, sähkön tuotantokokeet alkoivat joulukuussa, kertoo projektipäällikkö Erkki Suvilampi.
Uusi voimalaitos käyttää pääpolttoaineena metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Lisäksi laitoksessa voidaan polttaa kierrätyspuuta, purkupuuta ja erilliskerättyyn kiinteään jätteeseen perustuvaa SRF-kierrätyspolttoainetta, joka voi sisältää esimerkiksi muovia.
Turvettakin kattilassa voidaan käyttää varapolttoaineena.
Voimala pystyy tuottamaan kaukolämpöä 160 megawatin teholla ja sähköä 50 megawatin verran.
Lämmön tuotantokapasiteetti kasvaa verrattuna keväällä suljettuun, fossiilisia polttoaineita ja turvetta käyttäneeseen Naistenlahti 2 -voimalaan. Sähkön tuotantokapasiteetti pysyy samana, mutta joustavuus lisääntyy.
”Saamme enemmän joustavuutta, että pystymme tarvittaessa tuottamaan pelkkäää kaukolämpöä ja ajaa sähköntuotannon nollaan”, Suvilampi sanoo.
Sähköntuotannon joustavuus on arvokas ominaisuus, kun sähkön hinta vaihtelee entistä voimakkaammin tuulisuuden ja sähkönkulutuksen mukaan.
Suvilammen mukaan alkujaan vanhan voimalaitoksen korvaamista harkittiin myös pelkkää lämpöä tuottavalla laitoksella. Nykyisestä sähköpulasta ei silloin ollut tietoa.
”Maailma oli ihan eri näköinen silloin. Oikea päätös tehtiin kyllä.”
Helsingissä käynnistyi joulukuussa Vuosaaren biolämpölaitos, joka käyttää polttoaineena metsähaketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita.
Laitoksen kaukolämpöteho on yli 260 megawattia.
Vuoden 2024 aikana Helen sulkee viimeisen hiilivoimalansa ja lopettaa kivihiilen käytön. Ensimmäisenä suljetaan lämpöteholtaan 420 megawatin laitos Hanasaaressa vuoden 2023 huhtikuussa.
Maakaasun käyttöä Helen on vähentänyt olemattomiin tänä vuonna Venäjän-tuonnin loppumisen ja kaasun korkean hinnan vuoksi. Vuosaaressa on kaksi maakaasuvoimalaa, jotka voivat käyttää polttoaineena myös kevyttä polttoöljyä. Alkutalven aikana toista laitosta on ajettu lyhyitä jaksoja öljyllä sähkönkulutuksen ollessa huipussaan, kertoo Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen.
Käytöstä poistuvien voimaloiden tuotantoa korvataan Vuosaaren biolämpölaitoksen lisäksi sähköön perustuvalla lämmöntuotannolla ja pelleteillä.
”Mennään koko ajan sähköistyvään lämmöntuotantoon. Biolämpölaitos tuo kokonaisuuteen joustavuutta. Lämmöntuotantoon voidaan käyttää bioenergiaa tietyssä tilanteessa ja sähköä toisessa.”
Puun polttoon perustuva kaukolämpö on vielä tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta, Aaltonen korostaa.
”Polttoaine on kotimaista ja sitä pystytään varastoimaan eri lailla kuin sähköä.”
”Polttoaine on kotimaista ja sitä pystytään varastoimaan eri lailla kuin sähköä.”
Aaltosen mukaan tuontipuun osuus Vuosaaressa on hyvin pieni. Puuta kuljetetaan laajalta säteeltä kotimaasta. Tällä hetkellä kaikki puu tuodaan kuorma-autoilla.
Kuljetusmatkasta huolimatta kaukolämmön tuotanto puulla on edullisempaa kuin hiilellä, koska uusi laitos on tehokas. Vuosaaren biovoimalasta savukaasut poistuvat parhaimmillaan 11-asteisina, kun vanhoissa kivihiilivoimaloissa niiden lämpötila on 140–150 astetta.
Kun kivihiilivoimaloita suljetaan, sähköntuotanto Helsingissä vähenee. Muutoksen mahdollistamiseksi kantaverkkoyhtiö Fingrid aikoo rakentaa uuden 400 kilovoltin yhteyden Vantaan Länsisalmesta Helsingin Viikinrantaan.
Hanke on siitä ainutlaatuinen, että suurjännitelinja toteutetaan maakaapelina.
Tänä talvena Suomessa on käynnistetty kaikkia mahdollisia voimaloita sähkönkulutuksen kattamiseksi. Miksei Vuosaaren voimalaa suunniteltu myös sähkön tuotantoon?
”On varauduttu, että turbiinilaitos voidaan sinne myöhemmin rakentaa, mikäli markkinatilanne ja pitkän tähtäimen ennusteet näyttävät siltä. Investoinnit pitää tehdä 10–20 vuoden aikasyklillä. Jos yhtenä talvena on tarvetta sähkölle, se ei tarkoita että investointi olisi kannattava koko elinkaaren aikana.”
Aaltosen mukaan turbiinilaitoksen rakentamisen ratkaisee sähkön hinta tulevaisuudessa. Tuulivoimarakentaminen laskee sähkön keskihintaa, mutta vedyn tuotannon yleistyminen voi nostaa sitä. Vuosaaren laitoksessa on varauduttu hiilidioksidin talteenottoon ja vedyn tuotantoon.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
