Pysäyttävä ennustus: Uusia havusellutehtaita ei rakenneta ehkä enää koskaan

Sellun maailmanmarkkina on pysynyt alavireisenä alkuvuonna 2026. Vaikka tilastoidut kauppahinnat ovat nousseet hieman, niin erityisesti paperin ja kartongin markkinatilanne on yhä heikko.

”Pitäisi tapahtua aika ihmeitä, jotta sellumarkkinoiden kysyntä vahvistuisi selvästi tämän kevään aikana”, kommentoi OP:n vanhempi analyytikko Henri Parkkinen.

Euroopan PIX-viitehinnoissa pitkäkuituisen havupuusellun bruttohinta nousi tammikuun puolivälistä maaliskuun alkuun noin seitsemän prosenttia.

Lyhytkuituisen lehtipuusellun viitehinta nousi samassa ajassa noin 15 prosenttia.

Tärkeällä Kiinan markkinalla lyhytkuituisen sellun nettohinnat nousivat hieman, noin 26 dollaria tonnilta. Pitkäkuituisen sellun hinta sen sijaan laski vähän, noin 11 dollaria.

Sellulaatujen välinen hintaero kapeni sekä Kiinassa että Euroopassa, kun nousu on keskittynyt lyhytkuituiseen latinalaisamerikkalaiseen selluun.

Parkkinen kuitenkin varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lyhyen aikavälin hintoihin vaikuttavat kysynnän lisäksi muun muassa tuottajien oman kapasiteetin säätely.

Tämän kevään muutoksia hän pitää ennen kaikkea tavallisena markkinaheilahteluna, ei vielä osoituksena suuresta rakenteellisesta käänteestä.

”Hinnannousu on ollut enemmän kustannus- kuin kysyntälähtöistä.”

Puuraaka-aineen lisäksi kustannuspaineita on kertynyt muun muassa kemikaaleista, täyteaineista ja sidosaineista, joiden hinnat ovat herkkiä energiamarkkinoiden muutoksille.

OP:n vanhempi analyytikko Henri Parkkinen. Kuva: Lari Järnefelt - OP mediapalvelu

Pidemmällä aikavälillä markkinoilla näkyy silti muutos.

Lyhytkuituisen sellun osuus markkinasellutoimituksista on kasvanut. Yksi alan keskeisistä kysymyksistä on, kuinka paljon latinalaisamerikkalainen lyhytkuituinen sellu pystyy tulevina vuosina korvaamaan pitkäkuituista havupuusellua.

”Uusia pitkäkuituisen sellun tuotantolaitoksia tuskin lähivuosina rakennetaan – jos enää koskaan.”

Parkkinen ei kuitenkaan vetäisi suoraa johtopäätöstä siihen, että suomalaisen selluntuotannon nykyinen kapasiteetti olisi vaarassa. Vakailla markkinoilla olisi tilaa molemmille tuotteille.

Loppuvuoden näkymät riippuvat hänen mukaansa eniten siitä, mitä tapahtuu paperi-, kartonki- ja pakkausmarkkinoilla. Kuluttaja- sekä kuljetuspakkausten kysyntä on riippuvaista yksityisen kulutuksen vahvistumisesta.

”Jos geopoliittinen epävarmuus jatkuu, energia sekä raaka-aineet kallistuvat, inflaatio kiihtyy ja korot jopa nousevat, niin kulutuksen elpyminen voi jäädä heikoksi”, Parkkinen luettelee.

Metsä Groupin jättimäinen Äänekosken biotuotetehdas valmistui vuonna 2017. Kuva: Petteri Kivimäki

Vakaammassa talousympäristössä sellumarkkina voisi Parkkisen arvion mukaan kasvaa noin kahdesta kolmeen prosenttia vuodessa.

Silloin kysyntää riittäisi helposti myös suomalaiselle sellulle.

Kasvu perustuisi etenkin siihen, että kehittyvillä markkinoilla keskiluokkaistuminen jatkuu ja elintason nousu lisää kysyntää henkilökohtaisen hygienian tuotteissa sekä ruoan ja juoman pakkauksissa.

Kasvunäkymien toistaiseksi puuttuessa, on hiljaisiin markkinoihin reagoitu pienentämällä tuotannon kapasiteettia.

Metsä Fibre ilmoitti maaliskuussa tuotantoseisokista ja muutosneuvotteluista Joutsenon sellutehtaalla perustellen ratkaisua Aasian markkinoiden epävarmalla kysynnällä.

Fastmarkets-palvelun mukaan seisokki ei ainakaan vielä ole lisännyt kysyntää viennille tärkeillä Kiinan markkinoilla.

Kiina tuo markkinoilleen enenevässä määrin myös omaa sellua. Fastmarkets-palvelun mukaan Kiinan puusellukapasiteetti on neljässä vuodessa kaksinkertaistunut. Paikallisen tuotannon vaikutusten odotetaan näkyvän suuremmin ensi vuoden puolella.

Metsä Fibre on ilmoittanut aloittavansa Joutsenon tehtaalla muutosneuvottelut sellun heikon kysynnän vuoksi. Tehtaan tuotanto oli jo viime vuonna pitkään pysäytettynä. Kuva: Metsä Fibre

Toisaalta Aasiasta kuuluu myös markkinaa tukevia signaaleja.

Danske Bank arvioi, että metsälupien peruutukset Indonesiassa, APP:n OKI 2 -hankkeen viivästyminen sekä uuden indonesialaisen kartonkikoneen ostosellutarve voivat kiristää markkinaa ja nostaa hintoja jo tänä vuonna.

Iranin sodan pitkittyminen lyö markkinoille omat haasteensa. Toistaiseksi sodan vaikutus on näkynyt enemmän logistiikan kustannuksissa kuin varsinaisissa selluhinnoissa.

Tilanne voi lähikuukausina kuitenkin rasittaa vientiä yhä enemmän.

Sellua on nyt runsaasti myyjien varastoissa vientiä odottamassa. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Suomalaisen sellun näkymä on nyt kaksijakoinen.

Lyhyellä aikavälillä markkina pysyy epävarmana, varastot runsaina ja kysyntä heikkona, eikä alkuvuoden kevyt hinnannousu vielä todista vahvaa käännettä.

Pidemmällä aikavälillä kasvupohja ei kuitenkaan ole kadonnut, jos lopputuotteiden markkinat alkavat vetää ja maailmantalous vakaantuu.