Etelä-Amerikan sellu rohmuaa lisää markkinaosuutta pohjoisen sellun kustannuksella, hintojen pohjat nähtiin viime vuonna

Suomen selluviennin marraskuun arvo laski 37 prosenttia viime vuoteen verrattuna, ilmenee Tullin alustavista vientitilastoista.

Tieto ei ole suuri yllätys. Se oikeastaan vahvistaa yksittäiset uutiset, joiden mukaan metsäyhtiöt seisottivat Suomen sellutehtaitaan viime vuonna huonon kysynnän ja heikon kannattavuuden vuoksi. Esimerkiksi Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas oli kylmänä puoli vuotta aina joulukuulle asti.

Myös sellun euromääräiset myyntihinnat laskivat. Se painoi osaltaan viennin arvoa.

Voiko tästä vuodesta odottaa yhtään parempaa?

Sen voi kai sanoa, että Kiinan jättimäisillä sellumarkkinoilla hintojen pohjat nähtiin viime vuonna. Lyhytkuituisen eukalyptussellun hinta kosketti pohjaa elokuussa runsaassa 490 dollarissa tonnilta. Havupuusta tehtävän pitkäkuituisen sellun hinta lasketteli alamäkeä aina marraskuun puoliväliin asti alle 660 dollariin tonnilta.

Tällä hetkellä lyhytkuituisen sellutonnin hinta Kiinassa liikkuu noin runsaassa 560 dollarissa tonnilta ja pitkäkuituisen runsaassa 690 dollarissa.

Suurista selluntuottajista esimerkiksi Suzano on ilmoittanut hinnankorotuksista viime vuoden lopulla ja tammikuulle. Kiinalaiset ostajat eivät ole hyväksyneet kaikkia näitä korotuksia, ja siksi vain osa korotuksista on mennyt läpi.

Hinnat ovat nousseet, koska sellunostajat ovat lisänneet ostojaan ainakin hetkellisesti. Siitä ei ole yhtä selkeää näkemystä, onko syynä Kiinan lähestyvä juhlakausi, kartongin tai paperin kysynnän kasvu tai mahdollisesti rakenteilla olevan sellukapasiteetin viivästyminen.

Myös tehtaiden seisottaminen on tukenut hintoja. Sitä eivät ole tehneet pelkästään havusellua tuottavat pohjoisen yhtiöt, vaan myös eukalyptussellun tekijät ovat rajoittaneet tuotantoaan.

Euroopan listahinnat antavat vain viitteitä hintatasosta, koska niistä hinnoista annetaan noin 50 prosentin alennuksia. Pitkäkuituisen sellun listahinta on ollut pitkään 1 490–1 500 dollarissa. Alennusten jälkeen ollaan noin 745 dollarissa tai hieman sen alle.

Norjalainen markkinapaikka Norexeco käy kauppaa sellufutuureilla. Futuuri on johdannaissopimus, jolla ostaja ja myyjä sitoutuvat tekemään kaupat kohde-etuudesta sovittuun hintaan tiettynä ajankohtana.

Norexeco uudisti kaupankäyntiään vuoden alussa niin, että alennukset eivät enää hämärtäisi hintanäkemystä. Pitkäkuituisen sellun huhtikuussa laukeavan futuurin hinta on nyt noin 760 dollaria tonnilta ja kolmannen neljänneksen futuuri 799 dollaria. Tämän perusteella havusellun hintaan voisi siis odottaa hienoista nousua.

Periaatteessa sellumarkkinoiden tilanne on aika yksinkertainen. Jos paperin ja kartongin kysyntä vakiintuu tai kääntyisi edes pieneen kasvuun, niin sellumarkkina kääntyisi kasvuun. Talouskasvun ja kulutuksen viriäminen auttaisi kovasti.

Pidemmällä sihdillä pehmopaperin kulutus kasvaa elintason nousun mukana ja kuitupakkaukset korvaavat muovisia. Toisaalta painopapereiden kulutus laskee.

Viime vuosi opetti, että markkinaodotukset kannattaa pitää maltillisina. Vuoden 2025 alkupuoli meni kohtuullisesti, mutta kesällä tilanne muuttui ja vuoden jälkipuoliskolla kysyntä jäi heikoksi. Se näkyi sekä hinnoissa että tuotantomäärissä.

Sellulaatujen välillä markkinaero todennäköisesti levenee. Puhutaan substituutiosta eli pitkäkuituisen sellun korvaamisesta halvemmalla lyhytkuituisella sellulla.

Pitkäkuituinen sellu on tuonut vessapaperiin ja kartonkiin muun muassa tärkeitä lujuusominaisuuksia, mutta aasialaiset ja varsinkin eteläamerikkalaiset tuottajat tarjoavat aktiivisesti lyhytkuituista selluaan havusellun tilalle muokkaamalla sellureseptejään.

Maailman suurin markkinasellun tekijä brasilialainen Suzano esitteli joulukuun pääomamarkkinapäivillään kuvan, jonka mukaan lyhytkuituisen sellun osuus markkinasellutoimituksista on noussut merkittävästi 15 viime vuoden aikana. Vuonna 2010 tilanne sellulaatujen välillä oli suhteellisen tasan, mutta viime vuonna lyhytkuituisen osuus oli jo 65 prosenttia.

Tänä vuonna ei ole valmistumassa yhtään suurta uutta sellutehdasta. Viime vuonna ajettiin ylös Suzanon 2,6 miljoonan tonnin tehdasta Brasiliassa. Ensi vuoden loppupuolella käynnistyy Araucon 3,5 miljoonaa tonnia sellua tekevä tehdas Brasiliaan.

Viime vuoden tilanteesta kertoo paljon se, että maailman sellukapasiteetin käyttöaste oli 88 prosenttia. Varovainen markkinoiden viriäminen ei vielä poista ylikapasiteettia. Kannattavuuden rajana pidetään 91–92 prosenttia.

Suzanon pääomamarkkinapäivässä yhtiön edustajat esittivät arvion, jonka mukaan 544 dollarin tonnihinnalla noin kymmenen prosenttia eukalyptussellun markkinoille suunnatusta tuotannosta oli tappiollista.

Pitkäkuituisesta markkinasellusta 35 prosenttia olisi tappiollista 670 dollarin tonnihinnalla.