”Vastaavaa ei ole aiemmin nähty samassa mittakaavassa” – Kiina rakentaa sellulinjoja nykyisten tehtaiden kylkeen

Sellumarkkinoille on odotettavissa isoja muutoksia muutaman vuoden sisään. Viime vuosina uusia sellukoneita on rakennettu ja rakennetaan Etelä-Amerikkaan, mutta seuraavana niitä nousee Kiinaan.

Sellu- ja paperikoneita tekevän Valmetin toimitusjohtaja Thomas Hinnerskov totesi analyytikoille ja medialle suunnatussa tulostilaisuudessa viime perjantaina (6.2.), että kiinalaiset ovat lisäämässä omaa selluntuotantoaan.

Sellukoneita on suunnitteilla nykyisten paperi- ja kartonkikoneiden yhteyteen.

”Kiinalaisilla on aggressiivinen investointifilosofia ylipäätään. Viime aikoina on ollut havaittavissa, he tavoittelevat integraatteja. Vastaavaa ei ole aiemmin nähty samassa mittakaavassa”, Hinneskov totesi.

Ammattikielellä puhutaan taaksepäin investoinnista.

”Tämä lisää selluprojektien määrää Kiinassa muutaman seuraavan vuoden aikana.”

Hinnerskov ei ottanut kantaa siihen, tuleeko uutta kapasiteettia havu- tai lehtipuuselluun.

Intergraatit sinänsä eivät ole uusia asia metsäteollisuudessa. Esimerkiksi Suomessa integraattiin kuuluvat saha, sellutehdas ja sen jatkona vaikkapa kartonkitehdas.

Integraattien puolesta ovat puhuneet muun muassa Stora Enson ja Metsä Groupin johto. Tehtaan porteista sisään tuotu puu hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan samalla tontilla.

Kiina on maailman suurin markkinasellun ostaja ja sillä on merkittävä rooli sellun kysynnässä ja hintakehityksessä. Tuoreiden tilastojen mukaan Kiinan toi 27,9 miljoonaa tonnia sellua viime vuonna. Se oli seitsemän prosenttia enemmän kuin 2024.

Raaka-ainemarkkinoita seuraavan Fastmarketsin mukaan on Kiinan integroidun sellun kapasiteetti on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Se on kasvanut 15 miljoonaa tonnia yli 32 miljoonaan tonniin vuodessa.

Trendi ei ole hiipumassa vuosina 2026–2027. Se johtaa siihen, että Kiinan uusi sellukapasiteetti syö tuontisellun kysyntää tulevina vuosina.

Kiina on merkittävä vientimaa myös suomalaiselle selluteollisuudelle. Metsä Group on Suomen suurin sellun viejä Kiinaan.

Kiinalaiset tuottajat ovat nopealiikkeisiä. Kun kansainväliset lyhytkuitusellun hinnat laskivat pohjalukemiin noin 490 dollariin tonnilta, kiinalaiset tuottajat alkoivat ostaa sellua hakkeen sijaan.

Tämä suuntaus ei kuitenkaan kestänyt kauan, sillä kun hinnat ylittivät kiinalaisten tuottajien käteiskustannukset, ne käynnistivät tuotannon.