Katso video: Tankin vuotava korkki poiki oivalluksen, joka helpottaa raivaussahan teroitusta metsässä

Keksintöjen tekeminen vaatii systemaattista ympäristön havainnointia, mutta sattuman osuutta niiden synnyssä ei sovi vähätellä.

Raivaussahan tankin korkki oli alkanut vuotaa, ja terän viilausasentoon pyöräytetty saha laski polttoainetta alleen.

”Siitä tämä raivurin terän viilaustuen kehittely lähti liikkeelle”, raivaussahan terän teroitutusta helpottaviin apuvälineisiin keskittynyt jyväskyläläinen keksijä-yrittäjä Veijo Honkamäki sanoo.

Lukemattomien muiden raivaussahureiden tavoin Honkamäki oli tuskaillut, miten raivaussahan terän viilaaminen sujuisi paremmin metsässä. Terän purevuuden ja työn joutumisen kannalta se olisi hyvä pyyhkäistä viilalla jokaisen tankillisen jälkeen. Työläytensä vuoksi teroitus jää monasti tekemättä vielä kotipihassakin.

Ja jos viilaamiseen metsässä ryhtyy, niin työn jäljessä on usein toivomisen varaa.

”Yläpuolelta terän viilaus vielä onnistuu, mutta alapuolelta se on jo hankalampaa. Ja sen kyllä näkee, kun katsoo sahojen teriä. Ylhäältä teroitetut hampaat ovat säännönmukaisesti lyhyemmäksi viilattuja. Tällöin kaikki hampaat eivät pure puuta sahattaessa.”

Terän harittaminen onnistuu helposti, kun raivuri pysyy tukevasti kiinni ja terä on hyvin hollilla. Kuva: Petteri Kivimäki

Lopullisesti Honkamäki vakuuttui kenttäteroitusta helpottavan laitteen kehittämisen tarpeesta, kun messuilla eräs rouva tuli kysymään apuvälinettä raivurin terän teroittamiseen.

”Hän kysyi onko välinettä, jonka avulla terän voisi viilata paikallaan sitä irrottamatta”.

Honkamäki otti haasteen vastaan ja ryhtyi kehittämään apuvälinettä. Pari vuotta myöhemmin Raite-viilaustuki ja yhdistelmäviila paketti oli valmis.

Yhdistelmäviila teroittaa samalla työnnöllä terän rinta- ja selkäpinnan. Viilaustuen avulla saha puolestaan pysyy paikallaan ja sopivalla korkeudella teroitustuokion ajan.

Honkamäen oivallus oli hyödyntää raivaustyömaan puustoa sahan viilaustukena. Repussa tai taskussa kätevästi kulkeva pellistä taitettu tuki kietaistaan suksikumilla noin 5–8 senttiä paksuun rankaan, joka on katkaistu sahurin pituudesta riippuen noin 80–100 senttiä korkeaan kantoon. Näin käytössä on tukeva viilausteline juuri siellä missä sitä tarvitaan.

Noin 5-8 sentin vahvuinen, sopivaan pituuteen katkaistu ranka palvelee teroitustuen kiinnityspaikkana. Kuva: Petteri Kivimäki

Telineen ansiosta terä asettuu hyvin teroittajan eteen. Kaikki hampaat ovat hyvin viilattavissa ja myös harittaminen sujuu molemmilta puolilta.

”Telinettä kokeilleet ovat kiitelleet sen ergonomiaa.”

Jokainen sahuri oppii nopeasti katkaisemaan teroituskannon itselleen sopivalta korkeudelta.

Honkamäki kouluttautunut ammattikoulusta diplomi-insinööriksi. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän ehti tehdä työuran traktoreiden ja työkoneiden valmistuksessa sekä auto- ja ilmailuteollisuudelle mittalaitteita valmistavassa kansainvälisessä yrityksessä.

Laitteilla mitattiin muun muassa polttomoottorin nokka- ja kampiakseleiden karkaistuja laakeripintoja. Kyse oli hi-techistä, mutta Honkamäen mukaan termi sopii kuvaamaan myös yksinkertaisempia laitteita, kuten viilaustukea.

”Tärkeintä on idea ja miten hyvin se ratkaisee ongelman. Pelkkä monimutkaisuus ei tee keksinnöstä hi-techiä”, Honkamäki pohtii.

Hyvänä sparraajana Honkamäelle ja Raite-metsähoitovälineiden kehittelylle toimii hänen vaimonsa, jonka kotitilan metsässä riittää raivaussahalle töitä ja kivisyyden vuoksi teroitettavaa.

”Siellä Korpilahden metsistä syntyneestä tarpeesta nämä raivaussahan teroitusta auttavat keksinnöt ovat lähtöisin”, Honkamäki sanoo.

Honkamäen yrityksen tuotteista puolet menee vientiin. Tuotteita myydään oman verkkokaupan sekä Suomessa ja Ruotsissa olevien jälleenmyyjien kautta. Eläköitynyttä keksijää vaivaa sama ongelma, kuin tuhansia muitakin yrittäjiä eli yritystoiminnan jatkajan löytäminen.