Suomalainen kuusi suojaa taloja maanjäristyksiltä Japanissa – Mikkelissä on toiminut japanilaisten oma saha jo 30 vuotta

Mikkelissä on toiminut jo 30 vuotta todellinen kummajainen: japanilainen saha. Sieltä lähtee joka viikko 25 kontillista kuusilautaa Kotkan kautta Japaniin, missä niistä tehdään elementtitaloja. Matka Afrikan ympäri kestää pari kuukautta.

Misawa homes hankki puunsa pitkään Ecuadorista, Kanadasta ja Yhdysvalloista, mutta halusi hajauttaa hankintojaan 1980–90-luvulla muun muassa hintojen nousun ja tuholaisten takia.

Sopivia toimittajia etsittiin pitkin Eurooppaa, kunnes vastaan tulivat Pohjoismaat ja Suomi. Suomessa vaikutuksen tekivät metsien runsaus, hyvä metsänhoito, käyttöä kovempi kasvu ja metsämaan tasaisuus.

”Asiakkaita kiinnostavat ympäristöasiat, laatu ja sertifiointi, ja kerromme heille, miksi ostamme puuta juuri Suomesta”, Misawa Homes of Finlandin toimitusjohtaja Hitoshi Hayashi sanoo.

No, miksi?

”Konttikuljetus Suomesta tuottaa vähemmän päästöjä kuin rekkakuljetus Japanista, suomalaisen metsän kiertoaika on pitkä, tiedämme raaka-aineen alkuperän ja valtaosa puusta on PEFC-sertifioitua. Lisäksi suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa metsiään ja torjua vaikkapa tuholaisia, ja he istuttavat kaadetun puun tilalle aina uutta.”

Suomalaisyritykset ovatkin suurin puun tuoja Japaniin.

Myös Japanissa on paljon metsää ja valtaosa yksityisomistuksessa. Korjuu vuoristoisilta alueilta on kuitenkin hankalaa ja eikä kasvukaan ole yhtä jykevää kuin Etelä-Savossa, mistä suoraa kuusitukkia saa varmana virtana.

”Ja ihmiset ovat alkaneet suhtautua hieman varauksellisesti hakkuisiin”, Hayashi kertoo. Niinpä Misawa mainostaa tänä syksynä sikäläisissä sanomalehdissä ja televisiossa talojaan näin:

”Hankimme korkealaatuista puuta Suomesta, suunnitelmallisten istutusten ja hakkuiden maasta” ja ”Kasvattamalla metsää rakennamme taloja ja tuotamme samalla sähköä”.

Misawan työntekijät istuttavat joka kevät Mikkelin seudulla tuhansia puuntaimia. Sillä on suuri symbolinen merkitys yritykselle.

Misawan puusta puolet tulee Suomesta, ja loput Kanadasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Indonesiasta.

Hitoshi Hayashi esittelee Misawan tämän syksyn mediamainontaa japanilaislehdissä. Kuva: Mikko Nikkinen

Aikanaan Misawan vetivät Mikkeliin laatupuun lisäksi innokas kaupunginjohtaja, sopiva tontti Saimaan rannalla ja vieressä toimiva Etelä-Savon Energia, kertoo tehdaspäällikkö ja sahalla 28 vuotta työskennellyt Pasi Lähdelahti.

”Puutavaraa ostettiin Japaniin aluksi Pohjoismaista, mutta koska mitat eivät olleet aina sitä, mitä haluttiin, he päättivät perustaa oman sahan tänne Vapon sahan entiselle tontille.”

Sahapintainen lauta päätyy Japanissa Misawan elementtitehtaille ja sieltä omakoti- ja kerrostaloihin sekä hoivakoteihin. Mikkelissä sahataan kolmikerroksisen elementin ydin eli 30 X 84 millimetrin kuusilauta. Sen kahta puolta kiinnitetään viiden millimetrin mäntyvanerit ja kasausvaiheessa vielä eriste.

Tällaista rakennetta, jossa kuori kantaa kovimman paineen, kutsutaan monokokki-rakenteeksi. Vastaavaa käytetään esimerkiksi lentokoneissa ja luotijunissa.

Taloissa se tarkoittaa maanjäristyksen kestämistä.

”Vuonna 2011 Tōhokun maanjäristyksessä ainoana jäi pystyyn meidän talojamme”, Misawan johtaja Koji Nomura esitteli asukkaiden lähettämiä kiitoskortteja yrityksen pääkonttorissa, tokiolaisessa pilvenpiirtäjässä MT:lle tammikuussa.

Misawa valmistaa kymmeniä talomalleja, joista vuoden 2001 malli näyttää suomalaiselta rintamamiestalolta. ”Perustajamme kävi Mikkelissä lähes 25 vuotta sitten, otti kuvan ja lähetti kuvan arkkitehdillemme. Talomalli on ollut menestys” , Hitoshi Hayashi kertoo. Taloja tehdään myös liikuteltaviksi ja yksi Etelämantereellakin. Kuva: Mikko Nikkinen

Myyntihaastetta tuo supistuva väestö, sillä maassa on jo nyt liikaa asuntoja. Misawankin tuotanto on puolittunut 20 vuodessa, ja uusia asiakkaita etsitään Yhdysvalloista ja Australiasta.

Viime vuonna yritys valmisti 6 000 taloa ja vajaa 8 000 asuntoa. Se on yksi prosentti Japanin uudistuotannosta, mutta puutalovalmistajana se on suurin.

Misawan omakotitalo maksaa noin 200 000 euroa ja pikkuinen tontti usein saman verran. Paketti on japanilaisittainkin hintava.

Yritys kertoo rakentaneensa maailman ensimmäisen aurinkoenergialla toimivan nollaenergiatalon Tokioon jo vuonna 1998 ja aikoo olla hiilineutraali vuonna 2050.

Misawa on vienyt suomalaista puuta liikuteltavan talon muodossa Etelämantereelle saakka, sillä Japanin valtion tukikohdan rakentamiseen ei tullut muiden yritysten tarjouksia.

Misawa sijaitsee lähellä Mikkelin keskustaa ja lähes Kenkäveron ja aivan Etelä-Savon Energian naapurissa Saimaan rannalla. Tontti on 4,5 hehtaaria ja yrityksen oma. Kuva: Mikko Nikkinen

Venäjän läheisyys ei pelota, mutta viime kevään lakkoilua Hayashi kuvaa ”kamalaksi”: saha seisoi merikonttien toimitusongelmien ja menetettyjen tilausten vuoksi 1,5 kuukautta, ja puuta tuotiin Ruotsista ja Japanista.

Mikkelissä silti pysytään.

”Olen asunut täällä vuosia kahteen otteeseen, ja viihdyn. Pidän Mikkelistä, suomalaisesta elämäntavasta ja rauhallisesta luonnosta.”