• Miksi yöperhonen pyrkii kohti valoa? Tutkijoilla ei ole vastausta, mutta arvauksia kylläkin

    Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Lauri Kaila kertoo, että myös monet muut yöllä liikkuvat hyönteiset ja pikkueläimet liikkuvat kohti keinovaloja.
    Siniritariyökkönen kuvattuna Vantaalla.
    Siniritariyökkönen kuvattuna Vantaalla.  Kuva: Reima Flyktman
    Metsä|Eläimet ja kasvit
    1.10.202222:00
    Hertta-Mari Kaukonen

    Monet yöperhoset lentävät nyt sisään, koska ne hakeutuvat talvehtimaan lämpimään. Ikkunanväleihin tunkevat esimerkiksi lattakoit. Perhosia on nyt runsaasti liikkeellä, koska niitä syövät lepakot ovat jo talvehtimassa ja muuttolinnut lentäneet tiehensä.

    ”Miksi niitä on nyt paljon liikkeellä, johtuu hallamittareista ja parista sen sukulaisesta, jotka ovat erikoistuneet lentämään myöhään syksyllä. Sen ansioista kohta voi olla perhosia liikkeellä 30 kertaa enemmän kuin kaksi viikkoa sitten”, Luonnontieteellisen museon yli-intendentti Lauri Kaila sanoo.

    Mutta miksi yöperhoset liikkuvat kohti valoa?

    ”Se on hyvä kysymys ja siihen on esitetty uskottavia ja vähemmän uskottavia selityksiä viimeiset 150 vuotta, mutta kukaan ei tiedä”, Kaila sanoo.

    Vanhin arvaus on, että hyönteiset käyttävät kuuta tai muuta kiinteää valopistettä suunnistamiseen. Kun valopiste on kaukana, hyönteiset pysyvät linjassa. Mutta kun valopiste on lähellä, hyönteiset alkavat kiertää valoa spiraalina ja lopulta joutuvat valoon.

    ”Tämä on ollut pitkään vallitseva käsitys, mutta ongelma siinä on, että hyönteiset eivät ainakaan yleensä tee spiraalikierrettä vaan syöksyvät suoraan valoon. Tämä on ehkä ennemminkin tutkimuskirjallisuudessa elävä fiktio”, hyönteistutkija Kaila sanoo.

    Yksittäiset hyönteiset voivat kiertää valoa, mutta koska kaikki eivät tee näin, teoria ontuu.

    Toinen selitys on valoaukkoteoria. Kun hyönteiset haluavat päästä suoraan eteenpäin, ne hakevat vaaleampia kohtia välttääkseen esteitä, kuten pusikkoa. Teoria toimii metsässä.

    ”Teorian ongelma kuitenkin on, että jos pannaan lamppu keskelle avointa aluetta, siihen alkaa tulla hyönteisiä. Tuskin on kyse siitä, että ne etsivät aukkoa mistään, kun siihen ei ole tarvetta eikä oikein mahdollisuuttakaan”, Kaila sanoo.

    Valtaosa perhosista on yöperhosia. Ne näkevät polarisoitunutta valoa, joten ne eivät elä pimeydessä vaan hämärässä. Valo tuntuu kuitenkin houkuttelevan niitä luokseen.

    Luulevatko perhoset keinovaloa auringoksi ja menevät sen takia sitä kohti?

    ”Ei. Jos ne luulisivat valoa auringoksi, ne olisivat varmaan liikkeellä päivällä, mutta yöperhoset ovat liikkeellä vain öisin”, Kaila sanoo.

    Useimmiten perhoset ovat vain joko päivällä tai pelkästään hämärässä liikkuvia.

    ”Ne eivät lähde väärään aikaan liikkeelle”, Kaila sanoo.

    Oikea selitys yöperhosten liikkeestä kohti valoa voi olla jokin ihan muu, kuin tähän asti esitetyt teoriat.

    ”Taustalla voi olla esimerkiksi jopa ihan täysin valosta itsestään riippumaton elintoiminnollinen asia, johon valo linkittyy sattumalta”, Kaila sanoo.

    Hän painottaa, että tieteellinen, kiehtova ongelma on yhä ratkaisematta.

    Lisää aiheesta
    • Horsmakiitäjällä on kookkaat toukat, jotka erottaa jopa autolla ajaessa.

      Eläimet ja kasvit | Autoilija ihmettelee: ”Mitä toukkia on nyt maanteillä?”

    • Oulun ja Tukholman yliopistojen tutkimuksessa lanttuperhosen koteloita altistettiin eri lämpötiloille ennen talvea.

      Luonto | Pitkät ja lämpimät syksyt vaikeuttavat perhosten selviytymistä talven yli

    • Keisarinviitta on suurin hopeatäplämme. Naaraan siipien kärkiväli voi olla jopa seitsemän senttiä.

      Luonto | Ilmasto lämpenee, ja Suomeen saapuu uusia lajeja ‒ ”Keisarinviitan lisäksi pihaamme ovat ilmestyneet häiveperhonen, pikkuhäiveperhonen, isonokkosperhonen ja karttaperhonen”, kirjoittaa Heikki Willamo

      Tilaajalle
    • Neitoperhonen on elinvoimainen, mutta kannanvaihtelut voivat olla suuria. Kun kanta kasvaa liian suureksi, luonto puuttuu peliin.

      Eläimet ja kasvit | Neitoperhonen on kaunis, mutta pariutumisaikana myös aggressiivinen ja reviiritietoinen

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle