Millainen mies oli I. K. Inha? Polkupyörällään pitkin maita ja mantuja matkannut valokuvaaja ikuisti ylevän ja myyttisen Suomen

Valokuvaaja, kirjailija, lehtimies ja polkupyörien maahantuoja I. K. Inha syntyi Into Konrad Nyströminä vuonna 1865 Virroilla Johan Nyströmin ja Charlotta Wikmanin yhdeksänneksi lapseksi.

Nyströmien säätyläisperhe oli hyvin toimeentuleva ja kulturelli, ja perheen lapset saivat hyvät eväät elämälle. Into Konrad oli kirjallisesti ja kielellisesti lahjakas. Hänen tiensä vei maailmalle, ensin Hämeenlinnan lyseoon ja 1885 Helsingin yliopistoon. Uuden ajan ihme valokuva kuitenkin kiinnosti akateemista uraa enemmän, ja niin Into Konrad lähti ensin Baijeriin ja sieltä lopulta Wieniin hakemaan oppia valokuvauksessa.

Oppi kantoi hedelmää. Kuolleen siskon nimen suomalaiseksi sukunimekseen ottaneesta Inhasta kehkeytyi paikkaansa maailmassa hakevan ja kansakuntien joukkoon haluavan Suomen kansalliskuvaaja. Inha kiersi 1900-luvun taitteen molemmin puolin koko Suomen rakkaalla polkupyörällään pitkin maanteitä ja pikku polkuja ja kuvasi lasinegatiiveille maisemia, miljöitä, metsää, ihmisiä ja näiden elinkeinoja.

Kuvillaan Suomesta Inha teki sen, mitä koulutoverit Hämeenlinnan lyseosta, Jean Sibelius musiikillaan ja Juhani Aho kirjallisuudellaan – kansallisromantiikan aallonharjalla rakennettiin nuoren kansakunnan identiteettiä. Inha antoi nuorelle Suomi-neidolle kauniit kasvot. Inhan kuvien maakunnat, suomalainen ihminen, perinteet ja maisemat jylhine metsineen ja vesineen ovat erottamaton osa Suomen kulttuurihistoriaa.

Inhan teknisesti vaikuttavissa ja korkeatasoisissa valokuvissa Suomi näyttäytyy ihanteellisena, ylevänä ja myyttisenä. Pelkkää ylistyslaulua kotimaalle ei Inhan työ kuitenkaan ollut, sillä luonnonystävänä häntä suretti erityisesti vanhojen jylhien metsien kohtalo joutua hakatuksi ja sahatavaraksi. Huoli vanhoista metsistä ja metsäkadosta ei siis ole uusi suomalaisilla luonnonystävillä.

Melankoliaan ja yksinäisyyteen taipuva ja ilman jälkeläisiä jäänyt Inha jätti suomalaisille mittaamattoman arvokkaan, mutta hajanaisen perinnön. Iso osa Inhan lasinegatiiveista on tuhoutunut. Tuhoutunut on myös sadassa vuodessa Inhan myyttinen maisema Suomen muuttuessa köyhästä agraarivaltiosta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi.

Elinkeino- ja väestörakenteen sekä maatalouden muutokset ovat muuttaneet Suomi-neidon kasvot kokonaan ja peruuttamattomasti. Metsät, joiden tuhoutumisesta Inha oli huolissaan, ovat maaseudun tyhjenemisen ja laiduntamisen loputtua vallanneet Inhan taltioimat maalaismaisemat – ne jotka aikanaan kaskeamalla luonnolta lainattiin.