Maanviljelijä ampui suden Halmstadissa Ruotsissa ‒ "Minun oli pakko suojella karjaani"

Maanviljelijä Magnus Eliasson ampui suden maatilallaan Halmstadin kunnassa Ruotsissa 2. toukokuuta. Hän kertoo SVT:n julkaisemassa videohaastattelussa, että susia yritettiin ensin pelotella kolistelemalla ikkunaa.

"Aseen noutamisen jälkeen ammuin laitumella maahan kaksi kertaa, mutta sekään ei riittänyt karkottamaan sutta."

"Suojellakseni vasikoitani päätin lopulta suunnata aseen suoraan sutta kohti. Jos se olisi mennyt viereiselle pellolle, tuloksena olisi ollut kuolleita vasikoita. Tämä oli kriisitilanne, jossa susi oli pakko ampua", Eliasson muistelee nopeasti syntynyttä tilannetta SVT:n haastattelussa.

Eliasson kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että vaikka Ruotsissa on pakkotilaoikeuksien nojalla mahdollista suojella kotieläimiä susilta, on todella harvinaista, että oikeutta käytetään.

Myös suomalaisessa oikeuskäytännössä on katsottu, että suden ampuminen on sallittua pakkotilatekona myös silloin, kun susi ei ole vielä hyökännyt kotieläimen kimppuun, mutta riski vahingolle on suuri.

Suden luvaton tappaminen tai vahingoittaminen on erikseen kuitenkin listattu törkeänä metsästysrikoksena. Ankaran rangaistuksen uhka aiheuttaa ison ongelman tilanteessa, jossa susi uhkaa vahingoittaa kotieläimiä. Päätöksen joutuu tekemään käytännössä muutamassa sekunnissa. Myös Eliasson joutui pelkäämään, miten viranomaiset suhtautuvat tekoon.

"Jos susi olisi laukauksen jälkeen päässyt raahautumaan pois laitumelta, poliisit olisi kutsuttu paikalle ja he olisivat keränneet pois aseeni saman tien. Sen jälkeen minä ja maatilamme olisimme olleet ilman aseita, kunnes käräjäoikeus olisi vapauttanut minut syytteistä arviolta 1‒1,5 vuoden kuluttua."

"Väliaikana emme olisi voineet itse lopettaa loukkaantuneita eläimiä ilman ulkopuolista apua tai voineet suojella karjaamme uusilta susien hyökkäykseltä”, Eliasson sanoo.

Eliasson kasvattaa Suomessa harvinaisempaa belted galloway -rotuista karjaa. Se on perinteinen skotlantilainen lihakarjarotu, jota ylämaankarjan tapaan kasvatetaan ympäri vuoden ulkona. Syntyvät vasikat ovat melko pieniä ja siten helppoja saaliita sudelle.

Eliasson kasvattaa Belted Galloway -rotuisia karjaa, jotka tunnistaa valkoisesta vyöstä vatsan ympärillä. Vasikat ovat syntyessään pieniä. Kuva: Magnus Eliasson

Eliasson kertoo metsästäneensä 90-luvulta lähtien muun muassa villisikoja ja olleensa mukana karhujahdeissa.

"Tämän takia minun oli luultavasti helpompi tehdä päätös ampumisesta tällaisessa stressaavassa ja nopeassa tilanteessa. Siitä huolimatta tilanne oli erittäin dramaattinen ja pulssi oli korkealla pitkään jälkeenpäin."

"Olin myös henkisesti valmistautunut tällaiseen tilanteeseen etukäteen ja miettinyt millaisessa tilanteessa ampuisin suden ja millaisessa en. Olen joutunut heräämään yöllä ulkoa kuuluviin eläinten ääniin monta kertaa viime vuosina ja pelännyt joka kerta, johtuvatko äänet susista. Etenkin näin vasikointiaikaan susia osasi odottaa."

"En ole susivihaaja, ja minusta on oikeastaan traagista, että jouduin lopulta ampumaan niinkin suuren ja vaikuttavan eläimen kuin susi. Toisaalta ei ole luonnollista, ettei susi pakene edes varoituslaukauksia."

"Huolimatta siitä, että meillä on viime vuosina tehty kannanhoidollista metsästystä, susikanta jatkaa kasvuaan. Tänä vuonna meillä on Skånessa ainakin kolme susireviiriä, joista ainakin yksi tai kaksi täällä Hallandissa."

Eliasson kertoo, että susia on niin paljon, etteivät viranomaiset pysty enää perässä niiden määrässä.

Hän sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että ellei susien metsästystä lisätä hyvin pian, ihmiset eivät päästä enää eläimiään ulos laitumelle.

"Laiduntavat eläimet on yksi keino säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Olemme itse palauttaneet yli 25 hehtaaria entistä kuusimetsää kukkia, perhosia ja mehiläisiä täynnä olevaksi kukoistavaksi laitumeksi. Jos susikanta jatkaa kasvuaan, siitä tulee taas kuusimetsä."

Ammuttu susi oli nuori uros ja painoi 44 kiloa. Susi on lähetetty edelleen jatkotutkimuksiin.