Puukaupasta piti tulla isot rahat, mutta suuri osa niistä upposikin kuluihin – mitä tapahtui?

MT:n verkkokysely vahvistaa, että osa puukauppaa tehneistä metsänomistajista ei ole täysin ymmärtänyt, että kaupan yhteydessä he ovat ostaneet palveluita, jotka olisi muualta voinut saada halvemmallakin. Tällaisia palveluja ovat ennakkoraivaus, hakkuuaukon maanmuokkaus, taimien hankinta ja niiden istuttaminen.

Valtaosa kokee puukauppaan ryhtyessään ymmärtävänsä, mitä maksullisia palveluja on mahdollisesti sen yhteydessä hankkimassa. Asioista perillä olevien suuri osuus johtunee siitä, että MT:n lukijoissa on paljon säännöllisesti puukauppaa tekeviä. Kyselyyn vastanneista usealla oli myös takanaan lukuisia puukauppoja.

Moni kilpailuttaa itse puukauppansa. Isoilla metsätilallisilla on yleensä omat koneet, joilla muokataan hakkuuaukot ja istutuksetkin hoidetaan itse. Vaihtoehtoisesti palveluja ostetaan suoraan yrittäjiltä.

”En ole täysin ymmärtänyt lisäpalvelujen hankkimisen taiteen sääntöjä. Laskutuksessa jäivät epäselviksi kilpailutus- ja valvontakulut sekä toimistokulut”, yksi vastaaja miettii.

”En ole ymmärtänyt. Kustannuksista ei kerrottu suusanallisesti”, valittaa toinen.

Lisäpalvelujen ostamisen saloja ei ymmärretty varsinkaan ensimmäisillä kerroilla. ”Vieläkin se on aika hämärää”, kolmas sanoo.

”Alaa tuntemattomalle ei ole ihan helppoa edes hahmottaa, mitä voisi tehdä toisin. Ei osaa edes kysyä”, neljäs tunnustaa.

Metsän istutus on työ, jonka moni metsänomistaja tekee mielellään itse. Kuva: Pentti Vänskä

Yksi vastaaja toteaa, että metsänhoitoyhdistyksen kanssa asioidessa harva älyää ”piilokustannuksia”. Toisen mielestä ”mhy oli reilu ja selitti ainakin osan”.

Kolmannen mielestä palveluiden kustannuksista kertominen jäi aiemmin epäselväksi, mutta nykyisin asioista kerrotaan paremmin. Hän korostaa, että kustannukset pitää kertoa metsänomistajalle selkeästi.

”Olen tehnyt 33 vuoden aikana metsänomistajana yli 50 puukauppaa, niin alkaa siinä ymmärrys lisääntymään.”

Vastauksista ilmeni myös harmistumista vähäisiin puukauppatuloihin. ”Yli puolet tuloksesta menee verottajalle, loput uudistamiskuluihin.”

Vastauksissa erottuvat vähän ja paljon puukauppaa tekevät. Ne, jotka saavat pääosan tuloistaan metsätaloudesta, pyrkivät välttämään lisäkustannuksia, ”koska metsän tuotto on muutenkin matala.”

”Kenellä ei itsellä ole kokemusta tai taitoa metsän uudistamisesta, niin palvelut ovat hintansa väärtejä. Mutta ammattimaiselle metsätalousyrittäjälle ne ovat liian kalliita hyötyihin nähden.”

Osa ei pidä puukaupan yhteydessä tarjottuja palveluja ”ylettömän kalliina”. Kilpailun ajatellaan pitävän hinnat kohtuullisina. Yksi korostaa että tekijät ansaitsevat palkkansa. Toisen mielestä tarjottu palvelu voi olla kallis, ”mutta säästää paljon omaa aikaa ja hermoja”.

Osan mielestä tulee ehdottomasti halvemmaksi tilata itse urakoitsijat kuin hankkia ne puun ostajalta. Jollekin hintaa tärkeämpi valintaperuste on käyttää tuttua, luotettavaa ja laadukasta yrittäjää.

Muutama vastaaja kehottaa kilpailuttamaan lisäpalvelut.

”Mitä useampia välikäsiä, sen hankalampaa ja kalliimpaa homma on”, yksi päättelee.

Ennakkoraivauksessa poistetaan metsän harvennusta haittaavaa risukkoa. Tässä asialla Perttu Hyvärinen. Kuva: Petri Jauhiainen

Yksi vastaaja arvioi, että niin sanottu yksityinen tekijä tulee 30 prosenttia halvemmaksi kuin puun ostajan tai metsänhoitoyhdistyksen kautta tarjottu. Metsäyhtiöiltä voi saada bonuksia, joita voi käyttää uudistustöihin.

Yksi vastaaja on laskeskellut, että metsäyhtiöltä puuntaimet saa noin 25 sentillä kappale, kun itse tilattuna ne maksavat noin 20 senttiä.

Uudistamistöitä ei tarvitse tilata samalta toimijalta, yksi huomauttaa. ”Menot ovat vähennyskelpoisia”, muistuttaa toinen.

Moni vastaaja toteaa, että varsinkin istuttaminen sopii metsänomistajalle hyvin, vaikka muut palvelut ostaisikin.

MT:n kyselyyn vastasi huhtikuun alussa 757 henkilöä, jotka ovat tehneet puukauppaa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.