Poimintahakkuissa tarkkana – korjuuvauriot ovat kuin valtatie tuhosienen itiöille
Jatkuvaa kasvatusta ei suositella juurikäävän vaivaamille maille.Tilaajalle
Juurikääpä leviää herkästi lahovikaisista ylispuista alemman latvuskerroksen puihin. Kuva: Antti SarajaJatkuva kasvatus eli ilman avohakkuita toteutettava, peitteinen metsänkasvatus kiinnostaa yhä useampaa metsänomistajaa. Juurikäävän vaivaamille maille sitä ei suositella.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikön Eeva Vainion mukaan peitteinen metsänkasvatus on vasta uusi menetelmä, joten sen pitkäaikaisvaikutuksista juurikäävän leviämiseen ei ole vielä kattavaa tietoa.
”Se on kuitenkin selvää, että jo kasvupaikalla oleva juurikääpä leviää herkästi lahovikaisista ylispuista alikasvoksena syntyneisiin alemman latvuskerroksen puihin, jolloin tauti kroonistuu”, Vainio toteaa.
Etelä-Suomessa juurikääpää esiintyy jo suurella osalla kuusen kasvupaikoista, mikä hankaloittaa tilannetta.
”Koivu- ja mäntysekametsät voisivat estää kuusenjuurikäävän leviämistä, mutta niiden ylläpito on haastavaa jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa”, Vainio toteaa.
Menetelmä vaatii, että kohteella korjataan puuta useammin kuin perinteisessä, jaksollisessa kasvatuksessa. Poimintahakkuissa on iso riski, että kaatuvat puut kolhivat jäljelle jääviä puita.
Hakkuiden yhteydessä onkin tärkeintä estää korjuuvauriot, joista itiöt pääsevät leviämään.
Vainion mukaan turvemailla juurikääpien aiheuttama tautipaine on nykyisellään vähäisempi kuin samojen alueiden kivennäismailla.
Se on lupaavaa, koska jatkuva kasvatus sopii nykytiedon mukaan erityisesti turvemaille.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
