Tuore raportti esittää: Metsäalan siirryttävä lankuista ja sellusta kohti arvokkaampien tuotteiden valmistusta
Selvityksen mukaan Suomen metsistä saamia tuloja olisi mahdollista nostaa miljardien eurojen arvosta hakkuumääriä lisäämättä.Tilaajalle
Raportin mukaan teollisuuspolitiikka pitäisi ohjata kohti biopohjaista tuotantoa. Kuva: Sanne KatainenMetsäbiotalouden tiedepaneelin julkaisemassa raportissa selvitettiin, miten metsistä saatuja tuloja voitaisiin nostaa hakkuumääriä lisäämättä.
Selvityksen tulokset ovat hätkähdyttävät: raportin mukaan vuonna 2035 Suomen metsistä voitaisiin saavuttaa oikeilla toimilla jopa 15,6 miljardin euron arvonlisä, mikä tarkoittaisi peräti 80 prosentin kasvua verrattuna vuoden 2019 tasoon.
”Metsien tuottaman arvonlisän kasvattaminen on mahdollista, vaikka hakkuumääriä ei lisättäisi. Tämä edellyttää, että tuotamme nykyistä enemmän erilaisia ja pidemmälle jalostettuja tuotteita puusta. Arvonlisän kasvattamiseen tarvitaan useita ratkaisuja”, kommentoi selvitystyötä koordinoinut professori Monika Österberg tiedepaneelin tiedotteessa.
Tulojen kasvattamisessa avainasemassa olisivat ennen kaikkea arvoketjujen pidentäminen sekä sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen.
Selvityksen mukaan metsäsektorista saatujen tulojen kasvattamisessa avainasemassa olisivat ennen kaikkea arvoketjujen pidentäminen sekä sivuvirtojen tehokkaampi hyödyntäminen. Tulojen kasvattamiseen esitetään raportissa useita konkreettisia keinoja.
Raportin mukaan yksi lähitulevaisuuden keinoista olisi esimerkiksi sahatavaran jatkojalostus ristiliimatuksi massiivipuuksi tai viilupuuksi. Näitä materiaaleja voitaisiin käyttää betonin sijaan muun muassa kerrostalojen rungoissa.
Myös ylijäämäenergiapuuta kannattaisi raportin mukaan jalostaa puukuitupohjaisiksi lämmöneristeiksi ja käyttää rakentamisessa mineraalivillaeristeiden sijasta.
Raportti esittää myös, että markkinasellua tulisi jatkojalostaa Suomessa pidemmälle, kuten nanoselluksi ja tekstiilikuiduksi. Jos esimerkiksi neljäsosa vientisellusta (tuhat kilotonnia) jatkojalostettaisiin kotimaassa, voisi kolmen miljardin euron arvonlisäys olla raportin mukaan mahdollista.
Korkeamman arvon nanosellusta voitaisiin raportin mukaan valmistaa esimerkiksi öljypohjaisia pakkauksia korvaavia pakkausmateriaaleja, vedensuodatuskalvoja ja jopa lääketieteen sovelluksiin tarvittavia materiaaleja.
Raportissa mainitaan myös sellun tuotannon yhteydessä syntyvä ligniini. Selvityksen mukaan sen laaja jatkojalostus eri tuotteiksi voisi johtaa jopa puolentoista miljardin euron arvonlisään. Ligniiniä voitaisiin jalostaa käytettäväksi esimerkiksi liimoissa, hartseissa tai akkujen ja paristojen komponentteina.
Suomen tulisi pyrkiä houkuttelemaan jatkojalostukseen investoivia kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä.
Raportissa painotetaan, että metsäsektorista saatujen tulojen kasvattaminen edellyttää teollisuuspolitiikan ohjaamista kohti biopohjaista tuotantoa. Lisäksi Suomen tulisi pyrkiä houkuttelemaan jatkojalostukseen investoivia kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Myös tutkimukseen ja koulutukseen pitäisi raportin mukaan satsata.
“Suomeen tarvitaan merkittäviä investointeja, osaavaa työvoimaa ja innovaatiot mahdollistavaa perus- ja soveltavaa tutkimusta. Ilman niitä jalostusasteen nostaminen ei onnistu”, sanoo tiedepaneelin Österberg.
Metsäsektorin jalostamien tuotteiden arvon nostamiseen tähtäävät toimet olisi raportin mukaan tärkeää yhteensovittaa nykyisten ilmastotavoitteiden kanssa. Tilannetta tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä ilmasto- ja ennallistamistoimia että biotalouden edistämistä silmällä pitäen.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli on monialainen ja riippumaton asiantuntijapaneeli. Sen tehtävänä on tarjota tutkimustietoa metsiä koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja metsiin liittyvien päätösten valmisteluun sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamiseksi.
Varsinaiseen raporttiin pääset tästä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
