• Jokamiehenoikeuksia pidetään itsestään selvinä – ymmärretäänkö silti, millä tavoilla maanomistajalle voi aiheuttaa vahinkoa?

    Jos metsänomistajan mahdollisuudet vaikkapa puun myyntituloihin romuttuvat, on tilalle löydettävä muuta. Jatkuvatko tällöin jokamiehenoikeudet entisellään, kysyy MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kolumnissaan.
    Jokamiehenoikeudet ovat olleet aiemmin tärkeitä jopa hengissä pysymiseksi, nyt enemmän myös virkistäytymiseksi.
    Jokamiehenoikeudet ovat olleet aiemmin tärkeitä jopa hengissä pysymiseksi, nyt enemmän myös virkistäytymiseksi. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    25.11.202218:00
    Kolumni
    Marko Mäki-Hakola

    Se on minun oma marjametsäni, salainen sienipaikkani, lempimaisemani. Sen kiven päällä satumetsässä syön eväitäni. Lausahduksia, jotka voisivat olla kenen tahansa suomalaisen suusta.

    Kytkös metsään syntyy usein jokamiehenoikeuksien kautta. Niitä käytetään laajasti ja arvostetaankin. Suuri osa metsäkäynneistä tehdään alueelle, jota välttämättä ei edes mielletä toisen omistamaksi. Metsä koetaan omaksi. Jokamiehenoikeudet ovat olleet aiemmin tärkeitä jopa hengissä pysymiseksi, nyt enemmän myös virkistäytymiseksi.

    Ruotsin aiempi pääministeri Göran Persson pohdiskeli syksyllä Ruotsissa metsäseminaarissa sitä, miksi metsät herättävät niin paljon tunteita. Hän piti selvänä, että taustalla ovat osittain jokamiehenoikeudet. Metsät kun ovat vapaat kaikille kulkijoille, syntyy niihin ihan erilainen tunneside. Pelloilleen hän ei päästäisi ketään. Metsänomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti vastuulliseen jokamieheen.

    Jokamiehenoikeudet eivät saa aiheuttaa maanomistajalle vahinkoa. Tämän suurin osa ymmärtää. Oivalletaanko eri tapoja, miten maanomistajalle voidaan vahinko aiheuttaa? On helppoa ymmärtää puun taimien tuhoamisen haitat, mutta huomataanko, että esimerkiksi vaatimukset hakkuiden rajoittamisesta voivat aiheuttaa huomattavasti suurempia vahinkoja maanomistajalle.

    Tällä hetkellä jokamiehenoikeudet puhuttavat metsänomistajia. He ovat huolissaan metsiensä käytön tulevaisuudesta. Metsänomistajan oikeudentajua koettelee se, että hänen metsiinsä on suunnitteilla lukuisia rajoituksia, joista hän kärsisi ja muut hyötyisivät. Esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksessa arvioidut hyödyt eivät näkyisi metsänomistajan arjessa. Tuntuu vastuuttomalta, että EU yleistää Suomeen arvioita rahallisista virkistyskäytön hyödyistä tutkimuksista maista, joissa jokamiehenoikeuksia ei ole.

    Jokamiehenoikeudet, saavutettu etu, itsestäänselvyys – onko näin?

    Ei välttämättä. Jokamiehenoikeuksien käyttäjien kannattaisi nyt yhdessä puolustaa metsänomistajan mahdollisuuksia metsiensä käyttöön. Jos metsänomistajan mahdollisuudet vaikkapa puun myyntituloihin romuttuvat, on tilalle löydettävä muuta. Jatkuvatko tällöin jokamiehenoikeudet entisellään, vai muuttuisiko metsässä liikkuminen luvanvaraiseksi? Metsänomistaja kysyi viime viikolla: ”täytyykö minun metsäni olla hollantilaisen komissaarin käytössä. Eivät sielläkään suomalaiset jokamiehet pääse metsään.” Hyvä kysymys.

    Oikeuksista seuraa yleensä velvollisuuksia. Kehotan jokamiestä- ja naista pohtimaan, kokeeko hän minkäänlaisia velvollisuuksia metsänomistajia kohtaan.

    Kirjoittaja on Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton metsäjohtaja

    Lisää aiheesta
    • Marjastaminen luonnossa on sallittua, jopa suositeltavaa. Liian lähelle pihaa ei kuitenkaan saa mennä.

      Luonto | Saako toisen metsässä marjastaa kaupallisesti? - tarkista mihin kaikkeen jokamiehenoikeudet antavat luvan

      Tilaajalle
    • Jokamiehen oikeus antaa mahdollisuuden poimia herkullisia marjoja lähes mistä vain.

      Eläimet ja kasvit | Marjojen poiminta on loistavaa hermolepoa ja irtautumista arjesta

    • Toissa viikolla hanki kantoi hyvin Isoniemen rannassa Oulun Haukiputaalla.

      Luonto | Hanki kutsuu vielä pyöräilijöitä pohjoisessa - sulan maan maastopyöräilykausi koettelee maanomistajien hermoja

    • Naiset poimivat karpaloita Karjalankannaksella vuonna 1937.

      Historia ja perinne | Jokamiehenoikeudet saivat alkunsa sata vuotta sitten tehdystä puolukkaretkestä – marjastamisen suosio alkoi kasvaa sotavuosien jälkeen

    • Maaseudulla asuvista yhdeksän prosenttia oli havainnut ulkoilijoiden aiheuttamien haittojen lisääntyneen, kun taas kaupunkimaisissa kunnissa lisähäiriöitä oli ilmennyt 14 prosentin mielestä.

      MT-gallup: Korona lisäsi jokamiehenoikeuksien väärinkäyttöä – päristely moottoriajoneuvoilla ja tulenteko häiritsevät luonnossa

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin