Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Tuomisto sammuttaa kunttaa säästöpuuryhmän polton jäljiltä. Hän on polttanut säästöpuuryhmiä vuodesta 2017. Kuva: Jyrki LuukkonenHämeenkyröSäästöpuut tulen ruuaksi
Luonnonhoidollinen säästöpuuryhmän poltto edellyttää suunnittelua jo ennen hakkuuta. Jotta poltto onnistuu, on säästöpuuryhmässä oltava riittävästi palokuormaa ja kerroksellisuutta.TilaajalleAurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, kun metsäpalveluyrittäjä Tuomo Tuomisto kantaa toukokuisena aamuna paloletkukehikkoja auton peräkärrystä hakkuuaukolle.
”Tuulen suunta oli ratkaiseva tekijä. Poltto onnistuu täällä vain pohjoistuulella, koska tie on niin lähellä aukon pohjoispuolella”, hän kertoo.
Tuomisto on aikeissa polttaa kahdeksan aarin säästöpuuryhmän työntekijänsä Daavid Varnessin kanssa Hämeenkyrön Jumesniemessä.
Metsää poltettaessa maasto ei saa olla liian kuivaa, mutta ei myöskään liian märkää. Tuulen suunnan lisäksi sen voimakkuudella on väliä.
”Neljä metriä sekunnissa on ihan maksimi tähän keliin. Syksyllä, kun maasto on märkää, metsää voi polttaa kovemmallakin tuulella”, Tuomisto sanoo.
Säästöpuuryhmää kiertää parimetrinen palokuja. Sen välittömään läheisyyteen kaivinkoneen kuljettaja on kaivanut kaksi vesikuoppaa.
Kun paloletkut on vedetty koko palokujalle ja polttomoottorikäyttöiset vesipumput pärisevät kuoppien reunoilla, kaksikko on valmis päästämään tulen irti.
Metsäpalveluyrittäjä Tuomo Tuomisto vauhdittaa paloa sytyttämällä tuleen säästöpuuryhmän keskellä olevia hakkuutähteitä. Kuva: Jyrki LuukkonenJuurikäävän ja kirjanpainajan vaivaamassa kuusikossa tehtiin päätehakkuu viime syksynä, kertoo Juha Mäkinen. Hän omistaa metsän siskonsa kanssa.
”Kiinnostuin luonnonhoidollisesta poltosta luontoarvojen vuoksi. Koska kyseessä oli Metsä Group Plus -kauppa, poltto oli meille maksuton.”
Säästöpuuryhmän polttoa voi tiedustella myös metsänhoitoyhdistyksiltä. Esimerkiksi TeMePa Infra oy:n toteuttamana se maksaa kohteesta riippuen tuhannen euron molemmin puolin.
Vesikuoppa, polttomoottorikäyttöinen vesipumppu, paloletku ja leveä palokuja ovat kaikki tarpeen, jotta tuli ei leviä poltettavasta säästöpuuryhmästä ympäröivään maastoon. Kuva: Jyrki LuukkonenMetsänomistajan toive säästöpuuryhmän polttamisesta täytyy olla tiedossa hyvissä ajoin ennen hakkuuta, sanoo operaatioasiantuntija Tapio Hankala Metsä Groupista.
”Säästöpuuryhmän sijainti pitää suunnitella hyvin, jotta poltto onnistuu.”
Jumesniemessä poltettava säästöpuuryhmä sijaitsee mäen päällä, mikä on Hankalasta hyvä asia. Plussaa on myös se, että tie on lähellä, koska kohde on hyvin saavutettavissa.
”Säästöpuuryhmän sijainti pitää suunnitella hyvin, jotta poltto onnistuu.”
”Tärkeintä on, että lähellä on vesikuoppaa varten paikka, joka kerää luontaisesti vettä.”
Tulen ruuaksi päätyvän säästöpuuryhmän kuuset katkaistaan latvapalon välttämiseksi, sillä muuten palavat kävyt voisivat kulkeutua tuulen mukana kauas maastoon.
Ennen säästöpuuryhmän polttoa kuuluu tehdä kulotusilmoitus paloviranomaiselle. Tuomisto kertoi poltosta lisäksi naapureille.
Tuli syö säästöpuita ja hakkuutähteitä äänekkäästi rätisten viime syksynä hakatun vajaan kolmen hehtaarin aukon laidalla Hämeenkyrön Jumesniemessä. Kuva: Jyrki LuukkonenMetsäpalot lisäävät metsän luontaista uudistumista ja ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle, sanoo tutkija Ilkka Vanha-Majamaa Luonnonvarakeskuksesta.
”Niitä lajeja, joille palanut metsä on välttämättömyys, on vain noin 30–40. Ne ovat enimmäkseen kovakuoriaisia ja sieniä, mutta paloista hyötyviä lajeja on tuhansia.”
Esimerkiksi luteet, latikat ja pohjantikka hyötyvät siitä, että metsässä lajisto monipuolistuu palon myötä, Vanha-Majamaa kertoo.
”Olisi tärkeää, metsää poltettaisiin samoilla seuduilla joka vuosi, koska silloin uhanalainen lajisto voisi siirtyä uudelle poltetulle alueelle.”
Säästöpuuryhmän poltossa ei välttämättä menetetä lainkaan arvopuustoa, jos siinä käytetään hyväksi lehtipuuta, Vanha-Majamaa sanoo.
Hän toivoo, että Suomeen luotaisiin tukijärjestelmä, joka tekisi säästöpuuryhmien poltoista ja kulotuksista taloudellisesti kannattavia metsänomistajille.
”Pienistäkin metsäpaloalueista on aina jotain hyötyä, mutta kulotusaloja pitäisi lisätä.”
”Pienistäkin metsäpaloalueista on aina jotain hyötyä, mutta kulotusaloja pitäisi lisätä. Metsää ei pala Suomessa riittävästi luonnon monimuotoisuuden kannalta.”
”Parasta olisi tietenkin toteuttaa poltto juuri ennen sadetta”, sanoo hämeenkyröläinen metsäpalveluyrittäjä Tuomo Tuomisto. Kuva: Jyrki LuukkonenNestekaasupolttimet pöhisevät, kun Tuomisto ja Varness sytyttävät kuntan tuleen palokujan reunalta. Toinen heistä kiertää säästöpuuryhmän tuulen alapuolelta ja toinen yläpuolelta.
”Säästöpuuryhmässä täytyy olla riittävästi palokuormaa ja kerroksellisuutta, jotta se palaa kunnolla. Siksi tänne tuotiin eilen traktorilla lisää hakkuutähdettä”, Tuomisto kertoo.
Liekit ottavat nopeasti vallan kuivassa maastossa. Miehet tarkkailevat silmä kovana myös säästöpuuryhmää ympäröivää maastoa ja sammuttavat pienet palopesäkkeet heti alkuunsa.
Runsaan tunnin kuluttua palon sytyttämisestä liekit alkavat hiljalleen hiipua.
”Tämä meni hyvin. Säästöpuuryhmä paloi tasaisesti ja siitä jäi jäljelle paljon tuhkaa ja aika lailla ihanteellinen määrä kaikenlaista hiiltynyttä ja hiiltymätöntäkin puuta”, Tuomisto toteaa.
Hän antaa palon kyteä vielä tunnin, puolitoista. Lopuksi Tuomisto ja Varness kastelevat kuntan kauttaaltaan, jotta palo varmasti sammuu.
Kun säästöpuuryhmä on poltettu, hakkuuaukolle tulee seuraavaksi maanmuokkaaja. Hän täyttää vesikuopat ja ennallistaa palokujan. Kuva: Jyrki LuukkonenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
