Metsänomistajat hoitavat metsiään myös ilman tukea, mikä ei näy tilastoissa. Kuva: Jyrki Luukkonen
Puuntuotannon tukemisesta miljoonahyödyt yhteiskunnalle
PTT:n mukaan metsätuet hyödyttävät yhteiskuntaa etenkin pitkällä tähtäyksellä.Tilaajalle
Puun tuotannon tukeminen kerryttää yhteiskunnalle monenlaisia hyötyjä. Kuva: Risto JussilaValtion metsänomistajille maksamat metsätuet herättävät välillä ihmetystä. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan puuntuotannon tukeminen on yhteiskunnan etujen mukaista.
Selvityksen perusteella valtion kannattaa tukea puuntuotantoa jo pelkästään taloudellisten perusteiden takia. Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja vahvistavat metsäteollisuuden puunsaantia.
”Pitkän aikavälin vaikutukset ovat keskeinen peruste julkiselle metsätuelle.”
Pitkällä aikavälillä puun tuotannon tukemisesta kertyy yhteiskunnalle enemmän hyötyjä kuin mitä niistä aiheutuu kustannuksia. PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen korostaa nimenomaan kyseisiä pitkän aikavälin hyötyjä.
”Metsänhoidon vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä puuston kasvussa, puun laadussa ja metsäteollisuuden raaka-ainehuollossa. Oikea-aikaiset metsänhoitotyöt parantavat puunsaantia ja tukevat metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä”, toteaa Valonen.
Erityisen merkittävänä Valonen pitää taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea. Oikein ajoitettu taimikonhoito voi kasvattaa tukkikertymää jopa viidenneksellä.
”Tukijärjestelmän rahoitus ei vastaa metsänhoidon tarpeita.”
MTK:n asiantuntijan Lea Jylhän mukaan PTT:n raportti on tärkeä näyttö siitä, että metsätalouden tukijärjestelmällä on selkeitä hyötyjä suhteessa siihen käytettyyn rahaan.
”Metsätalouden kannustejärjestelmä on lisännyt metsänhoitotöiden määrää ja metsänomistajien omaa panostusta aktiiviseen metsien hoitoon. Nyt järjestelmän uskottavuus on koetteilla, sillä sen rahoitus ei vastaa metsänhoidon tarpeita eikä kansallisissa strategioissa asetettuja tavoitteita.”
Jylhän mukaan sekä metsien oikea-aikaisen hoidon varmistaminen että tukijärjestelmän uskottavuuden säilyttäminen edellyttävät puuntuotannon rahoituksen kasvattamista.
”Ilman riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta välttämättömät metsänhoitotyöt viivästyvät, mikä heikentää metsien kasvua, puuhuoltoa ja huoltovarmuutta”, Jylhä varoittaa.
Valtio maksaa vuosittain puuntuotannon tukia noin 32 miljoonaa euroa. Tukien tarkoituksena on kannustaa metsänomistajia taimikonhoitoon, nuoren metsän kunnostukseen, terveyslannoitukseen, metsäteiden rakentamiseen ja suometsien hoitoon.
Suuri osa rahoista palautuu valtiolle verojen kautta. Metsänomistajien maksamaa pääomaveroa sekä työ lisääntymisen synnyttämää ansio- ja yhteisöveroa kertyy yli 20 miljoonaa euroa.
Metsänomistajien kantorahatuloja metsänhoitoon maksetut kasvattavat noin 47,3 miljoonalla eurolla vuodessa. Sen lisäksi metsien hoitaminen tuo töitä metsureille ja yrittäjille.
Metsätuella tehdyt metsänhoitohankkeet työllistävät noin 150 henkilöä ympärivuotiseksi laskettuna. Puunkorjuussa ja -kuljetuksessa sekä teollisuudessa tuki kasvattaa työvoiman tarvetta lähes 400 henkilötyövuodella.
Pitkällä tähtäyksellä hyötyjiin kuuluu myös puuta jalostava teollisuus. PTT arvioi, että metsätuet kasvattavat kotimaista arvonlisäystä noin 41,7 miljoonalla eurolla.
Puun tuotannon tuen hyödyt realisoituvat siis sekä välittömästi että pitkällä aikajänteellä. Niistä pitkän aikavälin hyödyt ovat ymmärrettävästi suuremmat.
”Jos yksityisen sektorin hyödyt ja valtion keräämät verotulot laskee yhteen lukema on lyhyellä aikavälillä noin 11 miljoonaa ja pitkällä aikavälillä yli 47 miljoonaa euroa vuodessa”, laskee Valkonen.
Luvussa ei ole mukana pitkällä aikavälillä tapahtuvan ainespuun lisäyksen työllisyys-, tulo- ja verovaikutukset.
Selvityksen mukaan valtio voi ohjata tukijärjestelmällä metsänhoitoa haluttuun suuntaan. Nykyiset tuet kannustavat metsänomistajia huomioimaan metsänhoidossa luonnonhoidon tavoitteita.
Esimerkiksi taimikonhoidossa tukea kohdennetaan aiempaa enemmän lehtipuusekoituksen säilyttämiseen, riistatiheikköjen jättämiseen ja muihin monimuotoisuutta tukeviin toimiin.
Tukijärjestelmän tavoite ei siten ole yksinomaan puuntuotannon lisääminen, vaan tuotannollisten tavoitteiden yhteensovittaminen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa.
Koska merkittävä osa hyödyistä kohdistuu koko yhteiskuntaan, julkisille tuille on myös tätä kautta vahvat perusteet.
Puuntuotannon tukemisella on kaikkineen saavutettu paljon hyvää. Se ei silti ole ratkaissut kaikkia metsänhoidon ongelmia. Esimerkiksi taimikoissa ja nuorissa metsissä riittää edelleen rästejä.
Taimikoita on viime vuosina hoidettu tukijärjestelmän kautta noin 120 000 hehtaaria vuodessa. Tarve olisi noin 225 000 hehtaaria eli melkein kaksinkertainen toteutumaan nähden.
Todellisuus ei ole aivan noin synkkä. Metsänomistajakyselyjen perusteella metsänomistajat tekevät itse tai teettävät töitä enemmän kuin viralliset tukitilastot osoittavat. Silti metsiin on jäänyt merkittäviä hoitorästejä.
Metsäkeskuksen arvion mukaan liian tiheitä ja hoitoa vaativia taimikoita on noin 620 000 hehtaaria.
Selvityksen mukaan ongelmana eivät ole pelkästään tukitasot. Niiden lisäksi tärkeää on myös metsänomistajien aktivointi ja riittävä neuvonta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
