Valkohäntäpeuroja arvioidaan kaadettavan tänä vuonna 63 000. Kuva: Hannu Huttu
Pyyntilupamaksut kismittävät etenkin valkohäntäpeurojen tihentymäalueilla
Metsästäjät pyrkivät tehostetusti pienentämään valkohäntäpeurojen määrää tihentymäalueella myös tulevalla metsästyskaudella. Suuren työn lisäksi moni metsästysseura maksaa valtiolle myös pitkän pennin kaatolupamaksuina.Tilaajalle
Tihentymäalueilla peurojen metsästys käy työstä, jotta vähennystavoitteet saavutetaan. Kuva: Hannu HuttuRiistahallinto on tehnyt valkohäntäpeuran metsästykseen monia uudistuksia, jotka helpottavat valkohäntäpeuran metsästystä. Tällaisia ovat metsästysajan pidentäminen ja hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoituksen korottaminen 39 senttimetriin. Myös myytäväksi toimitettavan lihan enimmäismääriä on nostettu.
Osaa metsästäjistä hiertää kuitenkin tihentymäalueilla se, että metsästysurakan lisäksi valkohäntäpeuroista pitää maksaa pyyntilupamaksuja. Pyyntilupamaksu maksetaan jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä. Pyyntilupamaksun suuruus on aikuisesta hirvestä 120 euroa ja valkohäntäpeurasta 17 euroa. Kaudella 2022–2023 Suomessa kaadettiin 67 152 valkohäntäpeuraa.
"Metsästäjät osallistuvat näin valkohäntäpeurojen aiheuttamien vahinkojen maksamiseen, vaikka tekevät jo urakalla töitä vahinkojen estämiseksi", pohdiskelee nimettömänä esiintyvä tihentymäalueen metsästäjä.
Pyyntilupamaksuina kertyvät varat on korvamerkitty ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin.
Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2024 talousarvioksi sisältää siirtomäärärahan, joista vahinkojen korvauksiin menee 1 500 000. Talousarviossa rahaa arvioidaan käytettävän myös muun muassa hirvieläinkantojen seurantaan ja tutkimukseen yhteensä 700 000 euroa ja riistavahinkorekisterin ja riistavahingot -palvelun ylläpitoon 400 000 euroa.
”Valkohäntäpeurojen aiheuttamat maatalousvahingot ovat olleet nousussa, mutta korvaukset eivät välttämättä sijoitu tihentymäalueille eivätkä määrärahojen kertymän osalta ole merkittäviä”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön eritysasiantuntija Jussi Laanikari.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa.
Valkohäntäpeuran kannan alueellinen jakautuminen on edellisvuoden kaltainen ja arvioiden perusteella kanta on pienentynyt. Muutos on ollut suurin tiheän kannan alueella Varsinais-Suomessa, Etelä-Hämeessä ja Uudellamaalla.
"Pyyntilupatulot tulevat laskemaan verotuksen vähentyessä, mutta eivät vahinkoihin nähden mitenkään merkittävästi." Jussi Laanikari
Hirviä arvioidaan kaadettavan tänä vuonna 33 000 ja valkohäntäpeuroja 63 000. Näin ollen hirven pyyntilupamaksuja tulee 2,8 miljoonaa euroa ja valkohäntäpeurojen 0,79 miljoonaa euroa. Tänä vuonna hirvieläinten metsästysmaksuista arvioidaan kertyvän yhteensä 3,59 miljoonaa euroa, kun viime vuonna summa oli 4,76 miljoonaa euroa.
Tiheän peurakannan alueella pyyntimaksuista luopumisesta ei ole Laanikarin mukaan keskusteltu.
"Tämä edellyttäisi riistanhoitomaksusta- ja pyyntilupamaksusta annetun lain avaamista."
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
