

Suomen klapikonemarkkinaa hallitsevassa TP Silvassa on huomattu, että pitkälle kehitettyjen mutta varsin arvokkaiden puunhalkomiskoneiden rinnalle halutaan nykyistä edullisempia vaihtoehtoja.
”Kentältä tulee viestejä, joissa toivotaan hinnaltaan nykyisten mallien alapuolelle asettuvia harrastekäyttöön soveltuvia koneita”, Hakki-, Japa- ja Palax-klapikoneita valmistavan TP Silvan toimitusjohtaja Seppo Koiranen sanoo.
Koirasen mukaan päätöksiä hinnaltaan edullisempien mallien valmistuksesta ei vielä ole tehty, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan.
”Totta kai kuluttajien mieltymyksiä pitää kuunnella herkällä korvalla. Kestävyydestä ja varsinkaan turvallisuudesta ei kuitenkaan ole varaa tinkiä.”
Nimet vaihtelevat, mutta ne voivat hyvin kaikki tulla samasta tehtaasta.
Edullisempien merkkihalkomakoneiden kehittelyyn luo painetta se, että markkinoille on viime vuosina alkanut tulla yhä enemmän kiinalaisvalmisteisia halpoja klapikoneita.
”Nimet vaihtelevat, mutta ne voivat hyvin kaikki tulla samasta tehtaasta.”

Perinteisesti klapikoneet on suunniteltu ja rakennettu kestämään, mistä kertoo niiden jälleenmyyntiarvon lähes olematon tippuminen, vaikka vuosia karttuu.
”Kun seuraamme markkinaa, niin vanhasta koneesta saa uuteen vaihdettaessa lähes saman, mitä se uutena maksoi.”
TP Silvan valmistamalla kolmella halkojamerkillä on määräävä asema Suomen markkinalla. Karkeasti kolme neljästä Suomessa myydystä klapikoneesta on sen tuotteita.
Viime vuodet ovat olleet alalla vauhdikkaita, mutta nyt markkina vetää henkeä korona-pandemian ja Ukrainan sodan energiakriisin jälkeisen hurjan kysyntäpiikin jälkeen.
Myynti on kutakuinkin puolittunut muutaman vuoden takaisista huippuluvuista. Se on johtanut TP Silvassa tuotannon uudelleenjärjestelyihin, ja henkilökuntaa on vähennetty lähes kolmasosa huippuvuosien tasosta. Tuotantoakin on virtaviivaistettu.
Aikaisemmin Laitilassa tapahtunut Japa-koneiden valmistus siirrettiin jo 2021 TP Silvan kahteen muuhun tehtaaseen. Japaa tehdään nyt Hakkin tehtailla Haapajärvellä sekä Palaxin tiloissa Ylistarossa.
Laitilassa toimii yhä maalaamo, jossa Japan alihankkijoilta tulevat komponentit saavat merkin värin pintaansa. TP Silvan sisällä Japa on erikoistunut sirkkelikatkaisulla toimiviin malleihin, jotka ovat suosittuja erityisesti Suomessa, Baltiassa ja Pohjois-Amerikassa.
”Siellä polttopuuta korjataan paljon juontamalla, ja sirkkeli ei ole niin herkkä likaisille rungoille kuin ketjukatkaisu. Myös Ruotsissa sirkkelikatkaisu on kasvattanut suosiotaan.”
Suomessa polttopuu tulee yleensä metsänhoidollisista hakkuista, mikä pitää runkohalkaisijan tyypillisesti alle 40 sentissä. Keski-Euroopassa puolestaan pilkotaan paljon todella järeitä lehtipuiden runkoja, mikä vaikuttaa koneen varusteluun.

”Esimerkiksi Suomen markkinoille tuleva Palax 751 varustetaan kuuden tonnin halkaisusylinterillä, mutta Keski-Euroopan markkinoille menevissä koneissa on kahdeksan tonnin halkaisuvoimalla varustettu sylinteri, ja suurimmissa vientikoneissa jopa 20 tonnia.”
Erityisesti ammattikäyttöön suunniteltujen koneiden työjälkeen on valmistajien Koirasen mukaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä ostajien vaatimukset klapeille ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen.
Laitevalmistajien tietoon on tullut tapauksia, missä klapinostajat ovat reklamoineet polttopuutoimittajia polttopuiden mukana pihaan tulevista tikuista ja kuorenkappaleista.
”Siksi esimerkiksi Japa 365 -sarjaan on lisätty ominaisuuksia, jotka tuottavat entistä tasalaatuisempaa polttopuuta.”
Hinattavat klapikoneet ovat yleistyneet nopeasti, mutta markkinajohtajan mukaan traktorikäyttöiset laitteet ovat pitäneet yhä pintansa.
.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
