• Kuluttajat toivovat ammattitasoisten ”klapitehtaiden” rinnalle edullisempia halkaisukoneita – valmistajalle vaikea paikka

    Kuluttajien mieltymyksiä halutaan kuunnella tarkalla korvalla, sanoo TP Silvan toimitusjohtaja Seppo Koiranen.
    Tilaajalle
    Kuluttajat vaatimukset polttopuun ulkonäölle kasvavat. Kentältä on tullut viestejä, että klapien mukana tulevat tikut ja kuorenkappaleet kiusaavat laatutietoisimpia ostajia.
    Kuluttajat vaatimukset polttopuun ulkonäölle kasvavat. Kentältä on tullut viestejä, että klapien mukana tulevat tikut ja kuorenkappaleet kiusaavat laatutietoisimpia ostajia.  Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Energia
    11.4.202609:00
    Pasi Jaakkonen

    Suomen klapikonemarkkinaa hallitsevassa TP Silvassa on huomattu, että pitkälle kehitettyjen mutta varsin arvokkaiden puunhalkomiskoneiden rinnalle halutaan nykyistä edullisempia vaihtoehtoja.

    ”Kentältä tulee viestejä, joissa toivotaan hinnaltaan nykyisten mallien alapuolelle asettuvia harrastekäyttöön soveltuvia koneita”, Hakki-, Japa- ja Palax-klapikoneita valmistavan TP Silvan toimitusjohtaja Seppo Koiranen sanoo.

    Koirasen mukaan päätöksiä hinnaltaan edullisempien mallien valmistuksesta ei vielä ole tehty, mutta toisaalta sitä ei ole suljettu poiskaan.

    ”Totta kai kuluttajien mieltymyksiä pitää kuunnella herkällä korvalla. Kestävyydestä ja varsinkaan turvallisuudesta ei kuitenkaan ole varaa tinkiä.”

    Nimet vaihtelevat, mutta ne voivat hyvin kaikki tulla samasta tehtaasta.

    TP Silvan toimitusjohtaja Seppo Koiranen

    Edullisempien merkkihalkomakoneiden kehittelyyn luo painetta se, että markkinoille on viime vuosina alkanut tulla yhä enemmän kiinalaisvalmisteisia halpoja klapikoneita.

    ”Nimet vaihtelevat, mutta ne voivat hyvin kaikki tulla samasta tehtaasta.”

    Klapinostajien vaatimukset polttopuun laadulle kasvavat.  Japan uusi 365-malli tuottaa entistä tasalaatuisempia klapeja.
    Klapinostajien vaatimukset polttopuun laadulle kasvavat. Japan uusi 365-malli tuottaa entistä tasalaatuisempia klapeja. Kuva: Tommi Hakala

    Perinteisesti klapikoneet on suunniteltu ja rakennettu kestämään, mistä kertoo niiden jälleenmyyntiarvon lähes olematon tippuminen, vaikka vuosia karttuu.

    ”Kun seuraamme markkinaa, niin vanhasta koneesta saa uuteen vaihdettaessa lähes saman, mitä se uutena maksoi.”

    TP Silvan valmistamalla kolmella halkojamerkillä on määräävä asema Suomen markkinalla. Karkeasti kolme neljästä Suomessa myydystä klapikoneesta on sen tuotteita.

    Viime vuodet ovat olleet alalla vauhdikkaita, mutta nyt markkina vetää henkeä korona-pandemian ja Ukrainan sodan energiakriisin jälkeisen hurjan kysyntäpiikin jälkeen.

    Myynti on kutakuinkin puolittunut muutaman vuoden takaisista huippuluvuista. Se on johtanut TP Silvassa tuotannon uudelleenjärjestelyihin, ja henkilökuntaa on vähennetty lähes kolmasosa huippuvuosien tasosta. Tuotantoakin on virtaviivaistettu.

    Aikaisemmin Laitilassa tapahtunut Japa-koneiden valmistus siirrettiin jo 2021 TP Silvan kahteen muuhun tehtaaseen. Japaa tehdään nyt Hakkin tehtailla Haapajärvellä sekä Palaxin tiloissa Ylistarossa.

    Laitilassa toimii yhä maalaamo, jossa Japan alihankkijoilta tulevat komponentit saavat merkin värin pintaansa. TP Silvan sisällä Japa on erikoistunut sirkkelikatkaisulla toimiviin malleihin, jotka ovat suosittuja erityisesti Suomessa, Baltiassa ja Pohjois-Amerikassa.

    ”Siellä polttopuuta korjataan paljon juontamalla, ja sirkkeli ei ole niin herkkä likaisille rungoille kuin ketjukatkaisu. Myös Ruotsissa sirkkelikatkaisu on kasvattanut suosiotaan.”

    Suomessa polttopuu tulee yleensä metsänhoidollisista hakkuista, mikä pitää runkohalkaisijan tyypillisesti alle 40 sentissä. Keski-Euroopassa puolestaan pilkotaan paljon todella järeitä lehtipuiden runkoja, mikä vaikuttaa koneen varusteluun.

    Hydraulihalkoja on edullisuutensa vuoksi kotitarvetekijöiden suosiossa, mutta kuluttajat ovat valmistajan entistä kiinnostuneempia ammattilaisten suosimista varsinaista klapikoneista.
    Hydraulihalkoja on edullisuutensa vuoksi kotitarvetekijöiden suosiossa, mutta kuluttajat ovat valmistajan entistä kiinnostuneempia ammattilaisten suosimista varsinaista klapikoneista. Kuva: Arto Turpeinen

    ”Esimerkiksi Suomen markkinoille tuleva Palax 751 varustetaan kuuden tonnin halkaisusylinterillä, mutta Keski-Euroopan markkinoille menevissä koneissa on kahdeksan tonnin halkaisuvoimalla varustettu sylinteri, ja suurimmissa vientikoneissa jopa 20 tonnia.”

    Erityisesti ammattikäyttöön suunniteltujen koneiden työjälkeen on valmistajien Koirasen mukaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä ostajien vaatimukset klapeille ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen.

    Laitevalmistajien tietoon on tullut tapauksia, missä klapinostajat ovat reklamoineet polttopuutoimittajia polttopuiden mukana pihaan tulevista tikuista ja kuorenkappaleista.

    ”Siksi esimerkiksi Japa 365 -sarjaan on lisätty ominaisuuksia, jotka tuottavat entistä tasalaatuisempaa polttopuuta.”

    Hinattavat klapikoneet ovat yleistyneet nopeasti, mutta markkinajohtajan mukaan traktorikäyttöiset laitteet ovat pitäneet yhä pintansa.

    Lisää aiheesta
    • Yrittäjä Vesa Möttösen mukaan Pikoteam oy pyrkii erottumaan massasta kehittämillään omilla tuoteratkaisuilla. Näistä uusin esimerkki on isolle puulle tehty halkaisukone, joka on rekisteröity tieliikennekäyttöön

      Koneet ja kulkuneuvot | ”Klapitehtaiden” rinnalle tarvitaan pienempiä koneita: ”Räätälöimme koneet sellaisiksi kuin asiakkaat ne haluavat”, yrittäjä kuvailee

      Tilaajalle
    • Mobiilikoneita on helppo liikutella autolla. Jos voiman lähteenä on polttomoottori, klapeja voi tehdä myös metsässä.

      Metsä | Klapikoneiden kauppa käy tasaisesti

      Tilaajalle
    • Klapiyrittäjä Jani Aho myy koneellisesti kuivattuja koivuklapeja, suosituin mitta on 33-senttinen.

      Klapikoneiden kauppa käy kuumana ja koneita voi joutua jonottamaan

    .

    Artikkelin aiheet
    TP Silva
    klapikone
    kuluttajamarkkinat
    puunhalkaisukone
    metsäteollisuus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi