”Nyt on tuhannen taalan paikka” – suomalaisten metsäyhtiöiden pitää lähteä liikkeelle nyt, jos ne haluavat mukaan Ukrainan jälleenrakentamiseen, sanoo East Officen toimitusjohtaja
”Olemme vähän jäljessä muita mutta emme vielä myöhässä”, sanoo East Officen toimitusjohtaja Janne Harjunpää.Tilaajalle
Janne Harjunpää näkee Ukrainassa paljon mahdollisuuksia kevyemmälle puunjalostusteollisuudelle: esimerkiksi sahoille, vanerin ja clt-levyjen tuotannolle ja puutaloteollisuudelle. Kuva: Pekko Korvuo”Nyt on tuhannen taalan paikka”, sanoo East Officen toimitusjohtaja Janne Harjunpää.
Suomalaisilla metsäyhtiöillä on mahdollisuus saada jalansijaa Ukrainan markkinoilla ottamatta kohtuutonta riskiä.
Ukraina modernisoi metsätalouttaan. Valtion metsäyhtiö keskittää alueellisia toimintojaan yhdeksi toimivaksi yksiköksi. Sen hallussa olevat sahat voisivat Harjunpään mukaan olla kaupan.
”Osa on kyläsahuritasoisia, osa parempia. Sahat eivät ole heille strateginen omistuserä.”
Ukrainalla on Harjunpään mukaan haluja saada ulkomaisia operatiivisia investointeja puunjalostusteollisuuteen.
Sahojen ostamisen vaihtoehtona on rakentaa uutta esimerkiksi teollisuuspuistoihin.
”Olemme vähän jäljessä muita mutta emme vielä myöhässä.” Janne Harjunpää
Pieni investointi nyt ja isompi, kun tilanne sen sallii – näin yhtiöt olisivat valmiina, kun iso rakennusbuumi alkaa ja rakennusmateriaaleista tulee pulaa.
”Jos lähdetään liikkeelle, kun aseleposopimus syntyy, ollaan auttamattomasti myöhässä. Etsikkoaika on nyt käynnissä. Olemme vähän jäljessä muita mutta emme vielä myöhässä”, sanoo viime vuonna East Officen toimitusjohtajana aloittanut Harjunpää.
”Tiketit ovat nyt halpoja ja niitä on tarjolla.”
East Office of Finnish Industries on yhteenliittymä, joka edistää yritystensä toimintaa Ukrainassa ja Keski-Aasiassa. Metsäyrityksistä mukana ovat Stora Enso ja UPM.
Ukrainasta East Office etsii vientimahdollisuuksia ja myös mahdollisuuksia lanseerautua markkinoille.
Kiinnostus onkin herännyt Suomessa, Harjunpää kertoo.
Ukrainan jälleenrakentamisen Suomen kansallisen suunnitelman ensimmäinen osa julkaistiin viime vuoden lopulla.
”Siinä on paljon hyvää. Valtion Finnfundille ja Finnveralle osoittamat lisäpääomat voivat toimia siemenrahana. Niiden avulla voi houkutella isoja ulkomaisia sijoittajia mukaan rahoitusketjuun.”
Lisäksi valtio voi maksaa 85 prosenttia Ukrainan tytäryhtiön perustamiskustannuksista Finnpartnership-ohjelman tuella.
”Suomalaisena on hyvä toimia siellä.” Janne Harjunpää
Suomalaisia kiinnostavat Ukrainan havumetsät maan länsi- ja pohjoisosissa. Näillä alueille ei ole maasodankäyntiä. Ainoa riski ovat Harjunpään mukaan ilmaiskut.
”Sota on idässä ja kaakossa, siellä ovat miinat ja tulipalot.”
Harjunpää näkee Ukrainassa paljon mahdollisuuksia kevyemmälle puunjalostusteollisuudelle: esimerkiksi sahoille, vanerin ja clt-levyjen tuotannolle ja puutaloteollisuudelle.
Ukrainalaiset kokevat historiallista veljeyttä suomalaisiin talvisodan takia. Moni myös muistaa Neuvostoliiton ajat, kun ainoat laatutavarat tulivat Suomesta.
”Suomalaisena on hyvä toimia siellä.”
Harjunpää tuntee Ukrainaa 15 viime vuoden ajalta pankkitöistä. Viimeksi hän työskenteli 3,5 vuotta Oschadbankin hallituksessa. Siinä yhteydessä hänestä tuli pro bono -neuvonantaja Ukrainan valtion metsävirastolle.
Valtion metsäyhtiö toimii metsäviraston alaisuudessa.
Harjunpää avustaa virastoa muun muassa metsävarojen arvioinnissa, puunjalostuksen tehostamisessa ja puunkorjuun koneellistamisessa.
Ukrainassa puunkorjuusta valtaosa tehdään metsurityönä.
Metsävarojen arviointi, korjuun koneellistaminen ja koko raaka-aineketjun tehostaminen on tärkeää investointien houkuttelemiseksi. Ukrainan keskipitkän aikavälin tavoite on Harjunpään mukaan vähentää raakapuun vientiä maasta ja saada puun jalostusarvoa nostettua.
Pienlentokonein metsien kartoitusta ei sodan aikana voi tehdä, jotta koneista ei tule maalitauluja. Metsiä aletaan Harjunpään mukaan kuvata droneilla ja työtä tuetaan jatkossa myös satelliittikuvauksella.
”Kartoituksella saadaan kuriin tätä jossain määrin rehottavaa pöydän alta myyntiä.”
Toimitusketjun kehittämisessä esikuvana on Suomen metsäteollisuus. Laaja-alaista neuvontatyötä on tehnyt myös maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvisen kasaama tiimi.
Ukrainassa puunkorjuusta valtaosa tehdään metsurityönä. Puut kaadetaan siis moottorisahalla. Koneellisen puunkorjuun osuuden voi Harjunpään mukaan laskea yhden käden sormilla.
Timber Exchange: Market Data Hub: Ukraine ramps up log exports amid government financial struggles
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
