• Korotettu metsävähennys on tulossa voimaan ensi vuoden alusta

    Metsävähennyksen nosto 75 prosenttiin etenee, hallitus antaa esityksenä eduskunnalle.
    Tilaajalle
    Korotetun vähennyksen voisi tehdä myös ennen lain voimaantuloa hankituista metsistä.
    Korotetun vähennyksen voisi tehdä myös ennen lain voimaantuloa hankituista metsistä. Kuva: Rami Marjamäki
    Metsä|Metsäpolitiikka
    6.5.202519:00
    Sami Suojanen

    Hallituksen on määrä antaa esityksensä metsävähennyksen korottamisesta eduskunnalle torstaina 8. toukokuuta.

    Esitys noudattaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksikköä.

    Lakiehdotuksen mukaan vähennystä nostetaan nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista.

    Lakimuutoksen perustelujen mukaan korotus vastaisi nykyistä paremmin puuston arvon osuutta metsätilan markkina-arvosta, kun tila vaihtaa omistajaa.

    Muutos ei koskisi pelkästään lain voimaantulon jälkeen hankittuja metsäkiinteistöjä, vaan korotetun vähennyksen voi tehdä myös ennen lain voimaantuloa hankituista metsistä.

    Päivitetty laki korottaa takautuvasti metsän hankintamenon perusteella saatavaa metsävähennyksen määrää. Näin verovelvollinen saa uutta metsävähennyspohjaa, vaikka hän olisi jo käyttänyt loppuun metsävähennyksen.

    ”Metsävähennyksen korotus voi kannustaa laajentumishaluisia metsänomistajia hankkimaan lisää metsää.”

    Poiminta lakiluonnoksesta

    Ehdotuksen mukaan metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.

    Käytännössä tämä mahdollistaa puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa. Sillä arvioidaan olevan merkitystä erityisesti metsänostajille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen.

    Korotuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Metsävähennys ei jatkossakaan koske rahastoja ja yhtiöitä.

    Metsävähennyksen on arvioitu vähentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa.

    Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja lakiluonnoksesta keväällä. Esimerkiksi MTK:lla ei ollut huomauttamista ministeriön ehdotukseen. Tuottajajärjestö on aktiivisesti ajanut korotusta.

    ”Hallituksen esitys on juuri sellainen, mitä MTK on ajanut”, toteaa järjestön verojohtaja Timo Sipilä.

    Metsäteollisuus ry piti muutoksia hyvin perusteltuina ja kannattaa niitä.

    WWF Suomen mielestä uudistus on täysin tarpeeton. Se arvioi sen haitalliseksi metsänluonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen sekä metsänieluja koskevien tavoitteiden kannalta.

    WWF:n arvioi, että metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan liittää suojelualueverkostoon esimerkiksi Metso-ohjelman kautta.

    SAK:n mukaan muutosta ei tulisi toteuttaa, koska sille ei ole perusteita.

    ”Ylipäätään koko metsävähennyksen perusteita ja tarkoitusta osana verojärjestelmää tulisi tarkastella kriittisemmässä valossa”, SAK kirjoittaa lausunnossaan.

    Myös Finnwatch suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Järjestö lausuu, että ”metsävähennyksessä on kyse puunmyyntitulon verotusta jo nykyisellään merkittävästi keventävästä ja useimmiten lopullisesta verotuesta”.

    Edellisen kerran metsävähennystä korotettiin 2008. Silloin vähennyksen niin sanottu pohjaprosentti nousi 50 prosentista 60 prosenttiin, ja vuotuinen vähennys 40 prosentista 60 prosenttiin.

    Lisää aiheesta
    • Metsäpolitiikka | Miksi velkainen valtio tukee taimikonhoitoa, vaikka se on muutenkin kannattavaa?

      Tilaajalle
    • Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva.

      Politiikka | Metsävähennyksen korotus on perusteltu päätös: Se edistää taloudellista toimeliaisuutta ja auttaa pitämään metsät kotimaisessa omistuksessa

    • Metsävähennystä voi hyödyntää metsää myytäessä. Kuvituskuva.

      Politiikka | Yliö: Metsävähennyksen korottamisella on vahvat perusteet

    • Metsävähennyksen määrä on tarkoitus korottaa 60 prosentista 75 prosenttiin metsän hankintahinnasta.

      Metsäpolitiikka | Metsänomistajat taputtivat – metsävähennyksen korotus etenee eduskuntaan keväällä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin