
Hallituksen on määrä antaa esityksensä metsävähennyksen korottamisesta eduskunnalle torstaina 8. toukokuuta.
Esitys noudattaa Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaa, jonka mukaan metsävähennystä korotetaan 15 prosenttiyksikköä.
Lakiehdotuksen mukaan vähennystä nostetaan nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin verovelvollisen verovuoden lopussa omistamien metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista.
Lakimuutoksen perustelujen mukaan korotus vastaisi nykyistä paremmin puuston arvon osuutta metsätilan markkina-arvosta, kun tila vaihtaa omistajaa.
Muutos ei koskisi pelkästään lain voimaantulon jälkeen hankittuja metsäkiinteistöjä, vaan korotetun vähennyksen voi tehdä myös ennen lain voimaantuloa hankituista metsistä.
Päivitetty laki korottaa takautuvasti metsän hankintamenon perusteella saatavaa metsävähennyksen määrää. Näin verovelvollinen saa uutta metsävähennyspohjaa, vaikka hän olisi jo käyttänyt loppuun metsävähennyksen.
”Metsävähennyksen korotus voi kannustaa laajentumishaluisia metsänomistajia hankkimaan lisää metsää.”
Ehdotuksen mukaan metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.
Käytännössä tämä mahdollistaa puuston hankintamenon vähentämisen nykyistä aiemmin verotuksessa. Sillä arvioidaan olevan merkitystä erityisesti metsänostajille, jotka ovat hankkineet hakkuukypsiä metsiä ja ovat aikeissa myydä puuta pian metsätilan hankkimisen jälkeen.
Korotuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa. Metsävähennys ei jatkossakaan koske rahastoja ja yhtiöitä.
Metsävähennyksen on arvioitu vähentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 30 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja lakiluonnoksesta keväällä. Esimerkiksi MTK:lla ei ollut huomauttamista ministeriön ehdotukseen. Tuottajajärjestö on aktiivisesti ajanut korotusta.
”Hallituksen esitys on juuri sellainen, mitä MTK on ajanut”, toteaa järjestön verojohtaja Timo Sipilä.
Metsäteollisuus ry piti muutoksia hyvin perusteltuina ja kannattaa niitä.
WWF Suomen mielestä uudistus on täysin tarpeeton. Se arvioi sen haitalliseksi metsänluonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen sekä metsänieluja koskevien tavoitteiden kannalta.
WWF:n arvioi, että metsävähennyksen korottaminen lisää kannusteita kohdistaa päätehakkuita metsiin, joita tulisi sen sijaan liittää suojelualueverkostoon esimerkiksi Metso-ohjelman kautta.
SAK:n mukaan muutosta ei tulisi toteuttaa, koska sille ei ole perusteita.
”Ylipäätään koko metsävähennyksen perusteita ja tarkoitusta osana verojärjestelmää tulisi tarkastella kriittisemmässä valossa”, SAK kirjoittaa lausunnossaan.
Myös Finnwatch suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. Järjestö lausuu, että ”metsävähennyksessä on kyse puunmyyntitulon verotusta jo nykyisellään merkittävästi keventävästä ja useimmiten lopullisesta verotuesta”.
Edellisen kerran metsävähennystä korotettiin 2008. Silloin vähennyksen niin sanottu pohjaprosentti nousi 50 prosentista 60 prosenttiin, ja vuotuinen vähennys 40 prosentista 60 prosenttiin.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
