

EU:n metsäpolitiikassa piti viime vuonna kiirettä: käsittelyssä oli kahden käden sormilla laskettava määrä erilaisia asetuksia ja direktiivejä.
Tänä vuonna on jälleen luvassa uutta.
”Kahta aloitetta odotetaan metsäpolitiikkaan liittyen. Vuoden toisen neljänneksen aikana komission työohjelman mukaan tulisi julkaisuun maaperän terveyttä koskeva lainsäädäntö ja metsien monitoroinnin pitkän aikavälin suunnitelmia koskeva lainsäädäntöaloite”, kertoo Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki.
”Tietysti on vielä käynnissä useampi lainsäädäntöprosessi, jotka ovat joko viime tai toissavuonna annettuja. Esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi tai ennallistamisasetus.”
Loppuvuodesta paljon huomiota saaneen ennallistamisasetuksen neuvottelut etenevät parlamentin valiokunnissa.
EU:n jäsenmaiden ympäristöministerit neuvottelivat esityksestä joulukuun lopussa. Jäsenmaiden neuvoston neuvottelut jatkuvat nyt uuden puheenjohtajamaa Ruotsin johdolla.
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen. Vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista on oltava ennallistamistoimien piirissä vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa asetus on saanut ristiriitaisen vastaanoton, sillä komissio on arvellut Suomelle koituvien kulujen olevan noin 0,9 miljardia euroa vuodessa.
Tämän vuoden alussa asetuksista maaliin saadaan ainakin maankäyttösektorin hiilinieluasetus ja metsäkatoasetus.
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänestää hiilinieluasetuksesta viimeisen kerran 16. tammikuuta. Sitten parlamentti äänestää asetuksesta täysistunnossa, minkä jälkeen julkaistaan virallinen EU-asetus.
Hiilinieluasetus tavoittelee EU-alueelle 310 miljoonan tonnin vuotuisia hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä. Suomen metsien osuus tavoitteesta on 17,8 miljoonaa tonnia. Vuonna 2021 Suomen maankäyttösektori kääntyi 0,9 miljoonan tonnin kokoiseksi päästöjen lähteeksi.
Euroopan komissio, parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto saavuttivat sovun metsäkatoasetuksesta 6.12.2022. Nyt asetus odottaa vielä neuvoston ja parlamentin virallista hyväksyntää.
Asetuksen tarkoitus on estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU:n markkinoille. Myös EU-maiden on noudatettava asetuksen rajoituksia.
Asetus koskee kahvia, kaakaota, soijaa, palmuöljyä, naudanlihaa ja puuta sekä niistä johdettuja tuotteita.
”Pikkuhiljaa alkaa valmistua eri instituutioiden käsittelyssä neuvottelulopputuloksia. Niiden yhteisvaikutusten arvioiminen on erittäin tärkeää”, Rantamäki sanoo.
”Monta aloitetta on tullut komission aikana, ollut käsittelyssä ja on käsittelyssä edelleen. Mitkä ovat kokonaisvaikutukset näissä aloitteissa ja mitä se konkreettisesti tulee tarkoittamaan?”

Eräs tänä vuonna odotettavissa oleva metsien kannalta kiinnostava asetus on kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia. Taksonomian ympäristökriteerejä valmistellaan parhaillaan.
Ilmastokriteerit astuivat voimaan viime vuoden alussa ja suurten yritysten on pitänyt raportoida taksonomian alaisesta toiminnasta.
Metsänomistajan kannalta ilahduttava uusi esitys on komission marraskuussa julkaisema hiilenpoiston sertifikaatti.
MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola luonnehti joulukuun alussa sertifikaattia kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi ilmastotoimeksi. Sertifikaatti voi tuoda metsänomistajille ja maatalousyrittäjille lisätuloja hiilensidontaa edistävistä toimista.
Komissio vastaanottaa palautetta ehdotuksesta maaliskuun alkuun asti. Euroopan parlamentti ei ole vielä valinnut esittelijää, jonka vastuulla ehdotus on.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
