• Nyt kannattaa tarkistaa taimikot – ”Koillis- ja Pohjois-Suomessa on varmasti taimikoita, joissa tuhoja on tullut”

    Kevättalvi on hyvä aika taimikoiden tarkastamiselle. Puissa ei ole vielä alkukeväästä lehtiä, joten vahingot erottuvat helpommin.
    Merkkejä hirvivahingoista ovat muun muassa katkenneet puiden päälatvat ja kuorivauriot puunrungoissa.
    Merkkejä hirvivahingoista ovat muun muassa katkenneet puiden päälatvat ja kuorivauriot puunrungoissa. Kuva: Rami Marjamäki
    Metsä|Metsänhoito
    20.3.202617:15
    Henna Lääveri

    Kevättalvella hirvieläinvahingot on tuoreeltaan helppo havaita ja arvioida. Suomen metsäkeskus patistaakin tiedotteessaan metsänomistajia katsomaan miltä taimikot näyttävät talven jäljiltä.

    Tavallisimmin hirvieläinvahinkoja esiintyy mänty- ja koivutaimikoissa, joissa puuntaimet ovat noin viiden metrin mittaisia. Myös neulaset mäntyjen sivuoksista maistuvat hirvelle.

    Kun puissa ei ole vielä alkukeväästä lehtiä, vahingot erottuvat helpommin. Merkkejä hirvivahingoista ovat muun muassa katkenneet puiden päälatvat ja kuorivauriot puunrungoissa.

    Suomen metsäkeskuksen hirvieläinvahinkovastaava Esko Viinasen mukaan nyt on oikea aika tarkistaa hirvituhot alueilla, joilla on runsaasti lunta ja mäntyvaltaista metsää.

    ”Esimerkiksi Koillis- ja Pohjois-Suomessa on varmasti taimikoita, joissa tuhoja on tullut”, Viinanen kertoo tiedotteessa.

    Neulaset mäntyjen sivuoksista maistuvat hirvelle.
    Neulaset mäntyjen sivuoksista maistuvat hirvelle. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Muutokset hirvikannassa, lumen määrä ja liikkumisesteet vaikuttavat metsäkeskuksen mukaan alueellisten hirvivahinkojen määrään. Esimerkiksi vesakkoinen taimikko tai tiheä varttuneempi puusto antaa hirville suojaa, ja vaikuttaa osaltaan tuhojen syntymiseen.

    Hirvieläinvahingoista voi hakea korvausta Suomen metsäkeskuksesta.

    ”Vahinkokorvauksen edellytyksiä kannattaa lähteä arvioimaan taimikon pahimmista tuhoalueista ennen vahinkoilmoituksen lähettämistä Metsäkeskukseen”, tiedotteessa muistutetaan.

    Metsänomistaja voi saada korvauksia hirvien puuntaimille aiheuttamista kasvu- ja laatutappioista sekä lisäksi mahdollisista uudelleenviljelyn kustannuksista.

    Myös vahinkoarvioinnin kustannuksia voidaan korvata metsänomistajille.

    Suomen metsäkeskus aloitti korvauksien maksun viime vuonna ilmoitetuista ja arvioiduista hirvieläinvahingoista maaliskuussa.

    Korvauksia maksetaan noin miljoonan euron edestä. Varat tulevat valtiolta ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.

    Lisää aiheesta
    • Latvojen katkomisen lisäksi hirvet jäytävät toisinaan kuusen ja männyn kuorta.

      Talous | Näin kehittyi hirvivahinkojen korvausmäärä

    •  Suuressa osassa maata tavoiteltava hirvitiheys on noin 3,0 yksilöä tuhatta hehtaaria kohden. Kuvassa hirvi nuoressa taimikossa.

      Metsänhoito | Suomen hirvikanta on alhaisin vuosikymmeniin – katso miten nopeasti kanta kolminkertaistuisi ilman metsästystä

      Tilaajalle
    • Hirvieläinvahingot korvataan, jos vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa.

      Metsänhoito | Hirvivahinkokorvauksia maksettiin viime vuonna keskimäärin 500 euroa hehtaarilta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    taimikon tarkastus
    hirvituho
    Suomen metsäkeskus
    metsänomistaja
    korvausjärjestelmä
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla