Suomi yrittää epätoivoisesti oikaista metsäkatoasetuksen vääristymiä − tulkintaohjeita laativilta komission virkamiehiltä ei heru ymmärrystä

Maa- ja metsätalousministerin tehtävää vielä toistaiseksi toimitusministeristössä hoitava Antti Kurvinen (kesk.) tapasi Brysselissä keskiviikkona ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiuksen varakabinettipäällikkö Eglantine Cujon.

Komissio laatii parhaillaan tulkinohjeita asetukselle, jonka pitäisi astua voimaan kesäkuussa.

”Suomen näkemys on, että metsäkatoasetus ei voi olla este navettojen rakentamiselle”, puhelimitse Brysselistä tavoitettu Kurvinen sanoo.

”Valitettavasti emme olleet varakabinettipäällikön kanssa täysin samalla sivulla. Huolet eivät poistuneet, mutta asiallinen keskustelu käytiin”, hän puhisee.

Käytännössä asetuksella jarrutetaan metsäkatsoa Brasilian kaltaisissa maissa, missä metsää raivataan massiivisesti lihakarjatuotannon tieltä. Jatkossa tällaisissa olosuhteissa tuotettua lihaa ei enää saa tuoda EU-markkinoille.

Koska EU noudattaa maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä, asetuksen vaatimusten pitää koskea myös EU-maiden tuottajia. Käytännössä suomalaiset nauta- ja lypsykarjatilat eivät enää saa laajentaa tuotantorakennuksiaan niin, että niiden tieltä kaadetaan metsää.

Jos tätä sääntöä ei noudateta, naudanlihaa ei voi myydä jalostavalle teollisuudelle.

”Tässä laitetaan nyt samalle viivalle tehotuotannon tieltä Brasiliassa hakattavat valtavat sademetsäalueet ja navetan tieltä Suomessa kaadettavat muutamat puut”, Kurvinen harmittelee.

Suomi jäi jäsemaiden maatalousministerien muodostamassa neuvostossa huolineen yksin, kun asetuksesta äänestettiin. MT:n tietojen mukaan karu totuus on nyt kuitenkin selvinnyt myös EU:n muille metsäisille maatalousmaille.

Sekä Ruotsissa että Itävallassa on havahduttu huomaamaan, että muutaman puun kaataminen voi viedä navettaa rakentavalta lihatilalta koko elinkeinon harjoittamisen pohjan ja että säännöt voivat koskea viime vuosien investointeja taannehtivasti.

MT:n lähteet komissiossa ja maatalouden pääosastolla korostavat, että Suomi on yrittänyt tuoda pöytään kaikki mahdolliset argumentit vääristymien korjaamiseksi. Ne ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville ympäristökomissaari Sinkevičiuksen ja vihreästä siirtymästä vastaavan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kabineteissa.

Suomi on neuvottelujen kuluessa yrittänyt korostaa, ettei Brasialiassa sademetsiltä raivatuille alueille rakenneta varsinaisia tuotantorakennuksia. Silloin kyse on maatalousmaasta, jota metsäkatoasetus aivan oikein koskee.

Suomessa taas navetta on nimenomaan rakennus perustoineen kaikkineen. Kun sen tieltä kaadetaan puita, kyse ei ole peltomaasta, vaan rakennusmaasta, jonka ei pitäisi kuulua metsäkatoasetuksen piiriin.

”Tätä ympäristökomissaarin esikunnassa ei tunnuta ymmärtävän ollenkaan”, maatalouspääosaston lähteet kertovat.

Myös ”metsäkadoksi” luokiteltava kaadettavien puiden määrä ihmetyttää.

”Yli puolen hehtaarin puustoinen alue määritellään metsäksi. Komissiolle on yritetty esittää, että maatalousrakennusten tieltä olisi mahdollista kaataa puita alle puolen hehtaarin alueelta. Silloin kyse ei olisi metsäkadosta. Tämäkään kompromissimalli ei ole ottanut tuulta alleen”, EU-jäsenmaan Brysselissä toimiva diplomaattilähde kummastelee.

Ministerin tehtävistä pian rivikansanedustajaksi siirtyvä Antti Kurvinen kertoo korostaneensa varakabinettipäällikkö Cujonille lisäksi sitä, että metsäkatoasetus on ristiriidassa viime vuoden elokuussa hyväksyttyjen kansallisten CAP-suunnitelmien kanssa.

Näissä suunnitelmissa linjataan, miten esimerkiksi Suomi toteuttaa yhteistä maatalouspolitiikka vuoden 2027 loppuun asti. Niissä on komission hyväksymiä EU-rahalla toteutettavia nautakarjatilojen rakennusinvestointeja. Nyt metsäkatoasetus asettaa nämä suunnitelmat kyseenalaisiksi.

Komissiolta ei odoteta selventäviä tulkintaohjeita ennen vuoden loppua. Se tarkoittaa, että monilla suomalaistiloilla joudutaan pahimmassa tapauksessa panemaan investointisuunnitelmat yli puoleksi vuodeksi jäihin.