Laulujoutsen on yksi aikaisimmista kevätmuuttajista. Lintu lähtee talveksi Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Osa linnuista jää talvehtimaan Suomeen. Kuva: Tommi Kujala
Myrskyt, metsästäjät ja Saharan kuumuus pysäyttävät monen muuttolinnun matkan – lapintiira rääkkää itseään toistuvilla naparetkillä
Mitä järkeä on lähteä kymmenientuhansien kilometrien päähän vain kääntymään?Tilaajalle
Lapintiira on pitkäikäinen lintu. Se saattaa elämänsä aikana lentää yli miljoona kilometriä eli melkein kuin matkustaisi kolme kertaa maasta kuuhun. Kuva: Reima FlyktmanTulevien kuukausien aikana pesäpaikkoja kiivaasti etsivien lintujen laulu täyttää metsät ja rannat. Suomen lintujen määrä moninkertaistuu lyhyessä ajassa, sillä täällä pesivistä linnuista noin kaksi kolmasosaa muuttaa talveksi etelään.
Käytännössä kaikki lentäviä hyönteisiä ravintonaan käyttävät linnut joutuvat muuttamaan, siemensyöjistä osa jää, kertoo Oulun yliopistosta eläköitynyt eläinfysiologian professori Esa Hohtola.
Usealla lintulajilla on takanaan pitkä ja uuvuttava lentomatka ja lyhyimmillään vain muutaman kuukauden pysähtyminen pohjoisen kesään, ennen kuin on taas aika nousta siiville.
Pisimmän muuttomatkan tekee lapintiira, jonka reitti kulkee pisimmillään lähes navalta navalle. Edestakaista lentomatkaa Etelämantereelta Suomeen kertyy melkein satatuhatta kilometriä.
”Ne tulevat tänne toukokuun puolivälissä ja lähtevät elokuun alussa. Pesimävaihe on vain pieni hetki lapintiiran vuodenkiertoa, ja suurin osa ajasta on valtamerillä seilaamista”, Hohtola kertoo.
Lapintiirat tekevät matkaa hitaasti ja pystyvät ruokailemaan matkan varrella merestä. Samoin tekee esimerkiksi haarapääsky, joka tekee matkaa Afrikasta öisin, ja päivät se käyttää tankkaamiseen ja lepäämiseen.
Mutta mitä järkeä on lähteä vaaralliselle ja pitkälle matkalle vain palatakseen pian taas takaisin?
Suomeen suuntautuva lintujen muutto on Hohtolan mukaan suhteellisen lyhyen ajan kehitys, sillä lintuja alkoi levitä pohjoiseen vasta jääkauden jälkeen. Lähellä päiväntasaajaa kilpailu ravinnosta ja pesäpaikoista käy pesimäkaudella niin kovana, että matkalle on kannattanut lähteä.
Koska lintujen fysiologia ei salli välivuosia, biologia ajaa matkalle koko linnun elinajan. Esimerkiksi lapintiira voi elää 30-vuotiaaksi, ja yhtä monta kertaa se rääkkää itseään maratonmatkalla kohti pohjoisen pesäpaikkoja.
”Gerontologitkin ovat kiinnostuneita linnuista, sillä ne elävät hyvin kuluttavasti mutta silti suhteessa nisäkkäisiin hyvin pitkään.”
Muuttolinnuilla lisääntyminen myös tavallaan vaatii muuttomatkan, sillä sukupuolihormonien eritys käynnistyy päivän pidetessä.
”Pesimisvietti ei käynnisty talvehtimisalueiden päivänpituudessa, vaan päinvastoin sukupuolirauhaset surkastuvat”, Hohtola selittää.
Kevätmuuton aikana taas päivä pikkuhiljaa pitenee, ja samalla hormonitoiminta käynnistyy.
Syysmuutolle linnun ohjaa päivän lyhentyminen, mutta ensin on valmistauduttava tankkaamalla runsaasti rasvaista ravintoa. Kahlaajilla painosta saattaa lähdön lähestyessä olla jopa puolet rasvaa.
Sulkasato on merkki matkaan valmistautumisesta. Tuoreet höyhenet ja sulat eristävät lämpöä ja parantavat lento-ominaisuuksia.
Pisimmän matkan ilman pysähdyksiä maailman linnuista tekee Suomessakin pesivä punakuiri, joista osa lentää ilman välilaskua Alaskasta Uuteen-Seelantiin. Pisimmillään matkaa kertyy 11 000 kilometriä.
Noin yhdeksän päivän matkaa varten lintu surkastuttaa sisäelimiään ja suolistoaan ja kasvattaa lentolihaksiaan.
”Lihakset kasvavat, vaikka linnut eivät treenaa. Kokeissa on pidetty lintuja häkeissä ja annettu päivän lyhentyä, ja lihakset kasvavat.”
Suunnistukseen linnut käyttävät tähtiä, maapallon magneettikenttää, auringon sijaintia, sinitaivaan valoilmiöitä ja lähisuunnistuksessa maamerkkejä ja jopa tuttuja hajuja.
”Esimerkiksi Perämeren rannikko on hyvä maamerkki, kokenut muuttaja tuntee seudut. Lintujen suunnistus on äärimmäisen kovan tutkimuksen kohteena, sillä niillä on silmässä magneettinen aisti, joka pystyy erottamaan maapallon pohjois-eteläakselin.”
Navigoinnissa linnut ovat osoittautuneet mestareiksi. Kun muuttomatkaa tekeviä lintuja on siirretty satoja kilometrejä reitiltään sivuun, ne ovat pääsääntöisesti päätyneet oikeaan määränpäähänsä.
”Harhautuneista linnuista bongarit ovat tietysti innoissaan, kun joku harvinainen lintu ilmestyy aivan väärään paikkaan. Esimerkiksi pitkään jatkuneet takatuulet saattavat saada linnun kokemaan, ettei se ole lentänyt vielä tarpeeksi kauan ja jatkamaan pidemmälle kuin on tarkoitus, vaikka Suomeen”, Hohtola sanoo.
Osa Pohjanmeren maissa talvehtivista kottaraisista jää talveksi Suomeen. Suomeen jäävät yksilöt saavat keväällä etumatkan pesäpaikkojen valtaamisessa, mutta ankara talvi voi koitua niiden kohtaloksi. Kuva: Ari AhlforsFysiikkaa koettelevan matkan lisäksi muutto on täynnä vaaroja. Yllättävät myrskyt voivat ajaa harhaan reitiltä, ja pedot väijyvät saalista. Esimerkiksi Välimerellä pesivä välimerenhaukka on erikoistunut pesimään syksyisin, jolloin muuttomatkaansa tekevät pikkulinnut ovat oivaa saalista jälkikasvulle.
Floridasta Väli-Amerikkaan Meksikonlahden ylittävistä kerttuleista puolestaan saattaa länsimyrsky viedä puoli miljoonaa lintua yhdessä yössä, jos on huono tuuri, Hohtola kertoo.
Matkan aikana lintuja törmäilee rakennuksiin ja öljynporauslauttojen palaviin soihtuihin. Ihmisetkin metsästävät lintuja.
Saharan ylitykseen katkeaa monen väsyneen matka. ”Jos voimat eivät riitä ja pitää laskeutua, se on taitepiste. Sieltä ei ravintoa löydy, jos lentoon ei enää jaksa lähteä”, Hohtola sanoo.
”Tappiot voivat muuttolinnuilla olla aina suuria. Nuoria lintuja menehtyy eniten, kun ne ovat kokemattomimpia.”
Afrikassa talvehtiva haarapääsky palaa pesimään aina samoille paikoille. Pesän lintu rakentaa savesta, mullasta ja korsista.Pitkämatkalaisten riuduttava koettelemus näkyy joskus määränpäässä.
”Lintuasemilla Suomenlahden ulkosaarissa joskus kokonainen saari saattaa olla täynnä muuttolintuja, kun ne ovat kaikki tipahtaneet väsymystään ensimmäiseen näkemäänsä saareen”, Hohtola kertoo.
Rengastajat huomaavat silloin tällöin lintuja, joiden rasvat ovat aivan lopussa muuttomatkan jäljiltä.
”Myös valtamerilaivoihin laskeutuu paljon lintuja ihan uupumustaan. Eivät ne sinne muuten laskeudu, joten kyllä se koville ottaa.”
Perille päässeillä ei ole aikaa lepäilyyn ja juhlaan, vaan pesimäpaikkojen valtaaminen aloitetaan heti.
Muuttolinnuistakin osa päätyy syksyisin jättämään raskaan muuttomatkan välistä ja jäämään pesimäseuduilleen talvehtimaan. Jos talvi on leuto, kuten tänä vuonna, strategia saattaa kannattaa, ja muuttajilla on kiire kiriä etumatkaa umpeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
